Yhteistyö kodin kanssa on tärkeää, jotta lapsen kasvu ja oppiminen sujuvat mahdollisimman mutkattomasti. Yhteistyö on tarpeellista lapsen koulutuspolun ajan varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saakka.

OAJ korostaa, että yhteistyö perustuu vastavuoroisuuteen. Säännöllinen keskusteluyhteys helpottaa asioiden hoitamista myös ongelmatilanteissa.

Yhteistyön merkitys painottuu erityisesti muutoksissa, kuten koulutuspolun nivelvaiheissa tai päiväkodista/koulusta toiseen siirryttäessä.

Yhteistyö varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Varhaiskasvatus tukee ja täydentää kotien kasvatustehtävää ja vastaa omalta osaltaan lasten hyvinvoinnista.

Varhaiskasvatuslaissa säädetään erikseen myös huoltajien osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Lisäksi toimipaikassa on järjestettävä säännöllisesti mahdollisuus osallistua varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään muun muassa varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien välisestä yhteistyöstä.

Kunnan on järjestettävä lapsen vanhemmille tai muille huoltajille myös neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista.

Yhteistyön muodot varhaiskasvatuksessa

Yhteistyön muotoja varhaiskasvatuksessa ovat:

• varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen, toteutumisen arviointi ja päivittäminen
• varhaiskasvatuskeskustelut
• yhteydenpito kodin ja varhaiskasvatuksen välillä
• lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen
• erilaiset tapahtumat, juhlat ja retket
• vanhempainillat tai -vartit
• ohjaus ja neuvonta varhaiskasvatuspalveluista.

Yhteistyö perusopetuksessa

Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin ja opetussuunnitelmien perusteisiin.

Lisäksi valtioneuvoston perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskeva asetus täsmentää kotien ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä velvoittamalla kouluja järjestämään opetuksen ja kasvatuksen siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.

Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on keskinäinen arvostus: yhteistyö toimii, kun kaikilla yhteistyön osapuolilla on ennalta tiedossa yhteistyön pelisäännöt.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Opettajat tekevät kodin ja koulun välistä yhteistyötä yhteissuunnittelutyöajalla.

Yhteistyön muodot perusopetuksessa

Yhteistyön muotoja perusopetuksessa ovat:

• oppilashuolto
• yhteydenpito kodin ja koulun välillä: tiedotteet, Wilma, reissuvihko, puhelinkeskustelut
• lapsen ja nuoren yksilöllisten tarpeiden huomioiminen
• erilaiset tapahtumat, kuten juhlat ja retket
• arviointikeskustelut, vanhempainillat tai -vartit.

Yhteistyö toisella asteella

Myös toisella asteella tehdään yhteistyötä kodin kanssa: yhteistyö on kirjattu sekä lukiolakiin että lakiin ammatillisesta koulutuksesta, kun kyseessä ovat alle 18-vuotiaat opiskelijat.

Huoltajalla tulee olla mahdollisuus perehtyä nuorensa opintoihin. Yhteistyö opiskelijan kodin kanssa tukee opiskeluedellytyksiä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön aloittamisessa.

Yhteistyön muodot toisella asteella

Yhteistyön muotoja toisella asteella ovat:

• huoltajien mahdollisuus perehtyä lastensa opiskeluun
• itsenäisyyden ja vastuullisuuden tukeminen
• erityistä tukea tarvitsevien ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen
• yhteydenpito kodin ja koulun välillä: tiedotteet, Wilma, puhelinkeskustelut
• erilaiset tapahtumat, kuten avoimien ovien päivät.

Oikeudet ja velvollisuudet

Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet

Perusopetuksen oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään perusopetuslaissa. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan opetukseen, ohjaukseen ja tarvitsemaansa tukeen. Oppilaalla on oikeus lähikouluun ja turvalliseen opiskeluympäristöön. Lisäksi oppilaalla on oikeus arviointiin, mielipiteensä ilmaisuun ja oppilashuoltoon.

Oppilas on oikeutettu joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen oman uskonvapautensa mukaisesti. Oppilaan tulee tietää ojentamisen ja kurinpidon perusteista.

Toisen asteen koulutuksen opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lukiolaissa ja laissa ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, arviointiin, opinto-ohjaukseen, tarvitsemaansa tukeen ja opiskelijahuoltoon.

Opiskelijalla on oikeus vaikuttaa oppilaitoksen toimintaan ja sen kehittämiseen sekä opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten valmisteluun.

Oppilaiden ja opiskelijoiden velvollisuutena on osallistua opetukseen ja turvallisuuden edistäminen.

Huoltajan oikeudet ja velvollisuudet

Huoltajalla on oikeus päättää lapsensa koulutuksesta. Päätöksiä tehdessään huoltajan on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset. Huoltajalla on oikeus päättää lapsensa oppivelvollisuuden suorittamisesta peruskoulua käymällä.  

Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä vastaa opetuksen järjestämisestä lakien, asetusten ja niiden nojalla annettujen määräysten mukaisesti.

Huoltajilla on oikeus saada tietoa lapsensa saamasta opetuksesta, ja monissa tilanteissa huoltajaa tulee kuulla.

Huoltajalla on oikeus varmistaa lapsensa opetuksen toteutuminen. Lisäksi huoltajalla on oikeus yhteistyöhön koulun tai oppilaitoksen kanssa.

Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden.