Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Pasi Repo: Korkeakouluja pitää uudistaa laatu edellä 

Pasi Repo tuntee korkeakoulupolitiikan ja opettajien arjen. OAJ:n uutena korkeakouluasiamiehenä hän pääsee vaikuttamaan molempiin. Avainsanana on laatu.
Kolmas kausi ammattikorkeakoulujen tekniikan opettajien järjestön TOOL:n puheenjohtajana jäi kesken, kun Pasi Repo siirtyi elokuun alussa OAJ:n toimistoon perustettuun uuteen pestiin korkeakouluasiamieheksi. Taakse jäi myös fysiikan lehtorin työ Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Jamkissa.

– Tehtäväni OAJ:n toimistossa sijoittuu ammattikorkeakoulu- ja yliopistokentän välimaastoon, olen vähän kuin oaj:läisen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukentän yhdistävä sateenvarjo. Itselläni on työkokemusta sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta.

Uusi työ toimistossa tuntui niin omalta, että Repo rohkeni irtisanoutua Jamkista.

– Koska tunsin toimiston väkeä ja työskentelytapoja, uudessa tehtävässä aloittaminen on ollut mukavaa ja helppoa.
 
Työpöydällä sopimuksia ja koulutuspolitiikkaa
 
Uuden korkeakouluasiamiehen pääasiallisina tehtävinä ovat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen jäsenryhmien sopimusedunvalvonta sekä osallistuminen koulutuspoliittiseen edunvalvontaan ja vaikuttamiseen. Lähimmät työtoverit ovat yliopistoasiamies Hanna Tanskanen, erityiasiantuntija Hannele Louhelainen sekä työmarkkina-asiamies Markku Perttunen.

TOOL:n puheenjohtajana ja OAJ:n hallituksen jäsenenä Repo on ottanut jo pitkään kantaa korkeakoulupolitiikkaan ja ollut mukana luomassa järjestön linjauksia. OAJ esimerkiksi haluaa säilyttää erilliset tutkinnot ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

– Nyt luottamustoimisesti tekemäni vaikuttamistyö vaihtuu kokopäiväiseksi, ja saan tehdä työtä entistä suuremman jäsenjoukon hyväksi.
 
Työajan seuranta tärkeää
 
Rahoitusmallin muutokset ovat kasvattaneet ammattikorkeakoulujen opiskelijamääriä ja pienentäneet opettajien määrää. Esimerkiksi eläköityvälle ei välttämättä haeta seuraajaa, vaan tehtävät jaetaan muille opettajille.

Opettajien jaksaminen onkin koetuksella. Repo tuntee opettajien jaksamisongelmat, sillä hän toimi vuodesta 2011 Jamkin tekniikan opettajien luottamusmiehenä. Repo painottaa työajan seuraamisen tärkeyttä.

– Kun opetukseen käytettävä raha ja opettajat ovat vähentyneet, työt täytyy tehdä entistä pienemmin resurssein. Kaikkien ammattikorkeakoulujen sopimuksissa ei ole mainintaa työajan seuraamisesta, niinpä se jää jokaisen opettajan vastuulle. Yhteenkään työtehtävään ei lähtökohtaisesti tule käyttää enempää eikä vähempää aikaa kuin mitä vuosityöaikasuunnitelmaan on kirjattu.
 
Leikkaukset syövät laatua
 
Suomeen 1990-luvulla perustettu ammattikorkeakoulujärjestelmä on ehtinyt lyhyessä ajassa kokea niin rakenteellisia uudistuksia kuin voimavarojen leikkauksiakin. Lakimuutokset ovat tuoneet uusia tehtäviä ammattikorkeakouluille, ja yhdistymisprosessit kuluttavat vähäisiä voimavaroja.

Muutokset ovat muuttaneet myös opettajien työtapoja ja opettajuutta. Nyt ammattikorkeakoulujen opettajat kaipaavat työrauhaa ja odottavat, että uudistukset johtavat opetuksen ja tutkimuksen laadun parantumiseen.

– Opettajat ovat osaavia, mutta toiminnan kehittäminen ja laadun parantaminen opetuksen riittämättömillä määrärahoilla on lähes mahdoton yhtälö. Jos opettajan aika menee päivätyöstä selviytymiseen, vaikuttaa se valitettavasti myös koulutuksen laatuun.

Muutosta on tapahtunut myös opiskelijoiden osaamisessa. Repo havaitsi opettajavuosinaan heikennyksen esimerkiksi matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Opiskelijoiden oppimiskyky sen sijaan säilyi ennallaan.

– Lähtötason oppimistavoitteet ovat madaltuneet samanaikaisesti kun opetukseen käytettävä aika on vähentynyt, mutta tutkintojen sisällölliset tavoitteet ja koulutettavien määrät ovat nousseet. Tämä on ongelmallista, ja pelkään ettei valmistuneiden osaamisen taso ole yhtä hyvä kuin aikaisemmin.
 
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Heikki Pölönen
null