Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Selvitys: Suomalaisopettaja on kelpoinen ja päivittää osaamistaan

Suomalaisopettajat osallistuvat aktiivisesti täydennyskoulutuksiin, ja yhä useammalla opettajalla on henkilökohtainen koulutus- ja kehittämissuunnitelma. Työhön perehdyttäminen on kuitenkin yhä vähäistä, ja perusopetuksen keskimääräiset ryhmäkoot ovat kasvaneet.
Suomalaisten opettajien muodollinen kelpoisuus on edelleen hyvällä tasolla. Lähes kaikki perusopetuksen rehtorit ja 95 prosenttia opettajista oli kelpoisia hoitamaansa tehtävään.
 
Ammattikoulutuksessa opettajien kelpoisuustilanne on kohentunut merkittävästi. Kelpoisia on noin 90 prosenttia ammatillisista opettajista, mikä on kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisessä mittauksessa.
 
Nämä ja paljon muuta käy ilmi tuoreesta opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamasta selvityksestä. Tilastokeskus keräsi runsaasti tietoa suomalaisista opettajista keväällä 2016. OAJ:n erityisasiantuntijat kommentoivat kiinnostavimpia lukuja.
 
Erityisopettajien kelpoisuusaste muita perässä
 
Erityisasiantuntija Jaakko Salo on tyytyväinen erityisopettajien kelpoisuusasteen parantumiseen.
 
– Kelpoisten osuus on kohonnut kahdeksalla prosenttiyksiköllä edellisestä selvityksestä, kelpoisia on nyt 86 prosenttia. Kehityssuunta on oikea, mutta tilanne on edelleen huolestuttava, koska juuri erityisopetuksen opettajien kelpoisuus on selvästi muita alempi.
 
Myös maahanmuuttajia opettavien kelpoisuusaste on OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäisen mukaan huolestuttavan alhainen.
 
– Nyt pitäisi pohtia keinoja maahanmuuttajille luku- ja kirjoitustaitoja opettavien kelpoisuusasteen nostamiseksi, Lyhykäinen toteaa.
 
Tavoite on sadassa prosentissa
 
Vapaan sivistystyön opettajista muodollisesti kelpoisia oli 82 prosenttia. Kohennusta on tapahtunut, vaikka kelpoisten osuus oli edelleen alhaisempi kuin muissa koulutusmuodoissa.
 
Ruotsinkielisten opettajien kelpoisuusaste on alempi kaikissa koulutusmuodoissa. Perusopetuksen opettajista lähes 90 prosenttia täytti kelpoisuusvaatimukset, aiemmin kelpoisten osuus oli 79 prosenttia.
 
– Tavoitteena on tietysti sataprosenttinen kelpoisuusaste. Tasa-arvoisesti laadukkaan opetuksen perusta on se, että opettajalla on tehtävään vaadittu koulutus, Salo muistuttaa.
 
Opettajarekisteri toisi tiedot ajan tasalle
 
OAJ on esittänyt perustettavaksi opettajarekisteriä, josta opettajan kelpoisuus olisi helposti tarkistettavissa. Rekisteri kattaisi kaikki opettajat nykyistä selvitystä laajemmin ja kattavammin.
 
Rekisterissä tieto olisi myös ajankohtaisempaa. Nyt julkistetun selvityksen tiedot on koottu keväällä 2016. Myös vastausprosentti oli tavallista alhaisempi.
 
– Selvityksen merkittävästi aiempaa alhaisempi vastausaste saattaa myös vaikuttaa tuloksiin. Opettajarekisteri olisi aina ajan tasalla ja tiedot saatavissa ilman kyselyjä, Salo sanoo.
 
Puute on myös se, että lastentarhanopettajat ja taiteen perusopetuksen opettajat ovat tiedonkeruun ulkopuolella.
 
Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma puuttuu yli puolelta
 
Opettajien henkilökohtaiset koulutus- ja kehittämissuunnitelmat ovat yleistyneet. Henkilökohtainen koulutus- ja kehittymissuunnitelma oli nyt 40 prosentilla opettajista, aiemmin vajaalla 15 prosentilla. Paras tilanne on ammattikoulutuksessa, jonka opettajista 60 prosentilla on henkilökohtainen suunnitelma.
 
– Hyvä, että henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien määrä on noussut. OAJ kuitenkin tähdentää, että henkilökohtainen kehittämissuunnitelma tulisi olla jokaisella opettajalla ja johtajalla, Lyhykäinen sanoo.
 
Ongelma on myös se, että mentorointi ja työhön perehdyttäminen on meillä huomattavasti vähäisempää kuin monissa muissa maissa.
 
– Perehdytys on Suomessa ihan lapsenkengissä, vaikka sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Tässä meillä on valtava kehittämistarve, Lyhykäinen toteaa.
 
Täydennyskoulutuksiin osallistutaan ahkerasti
 
Opettajat osallistuvat jatko- ja täydennyskoulutukseen edelleen aktiivisesti. Vuonna 2015 täydennyskoulutuksessa kävi neljä viidestä opettajasta. Erityisen aktiivisia kouluttautujia ovat rehtorit. Lukioiden opettajat osallistuivat täydennyskoulutuksiin enemmän kuin peruskoulutuksen opettajat.
 
Täydennyskoulutukseen osallistumisessa oli alueellisia ja kieliryhmittäisiä eroja. Eniten täydennyskoulutusta hankkivat Itä-Suomen ja vähiten Lapin opettajat. Suomenkielisten oppilaitosten opettajat olivat ruotsinkielisiä ahkerampia kouluttautujia.
 
– Täydennyskoulutukseen osallistuminen on hyödyllistä ihan jokaiselle opettajalle. Täydennyskoulutus muun muassa tukee työmotivaatiota ja ammatillisen osaamisen ylläpitämistä läpi koko työuran. Täydennyskoulutuksen tulisi olla pitkäkestoista, suunnitelmallista ja laadukasta, Päivi Lyhykäinen sanoo.
 
Ammattikoulutuksen opettajat osallistuvat työelämäjaksoille aiempaa enemmän, mutta täydennyskoulutuksiin vähemmän. Vuonna 2015 työelämäjaksolla kävi 17 prosenttia opettajista, vuonna 2012 vain viisi prosenttia.
 
Edelleen ollaan kaukana tavoitteesta, että jokainen ammattikoulutuksen opettaja kävisi kerran viidessä vuodessa työelämäjaksolla. Selvitys kertookin, että monissa maissa opettajien täydennyskoulutukseen osallistutaan enemmän kuin Suomessa.
 
Perusopetuksen ryhmäkoot kasvussa
 
Vuonna 2016 opetusryhmän koko oli perusopetuksen vuosiluokilla 1─6 keskimäärin 20 oppilasta ja luokilla 7─9 noin 16 oppilasta. Ylisuurten opetusryhmien koko on kuitenkin kasvanut.
 
Vuosiluokkien 1-6 osalta keskimääräinen opetusryhmän koko on kasvanut 0,4 oppilaalla vertailujaksolla 2013–16. Erot eri maakuntien kesken ovat myös kasvaneet.
 
– Valitettava käänne on seurausta ryhmäkoon pienentämiseen osoitetun rahoituksen merkittävästä vähentymisestä viime vuosien aikana. Käänne on merkittävä, sillä ryhmäkokojen pienentämiseen vuosien ajan suunnatulla erityisavustuksella kyseistä keskimääräistä ryhmäkokoa saatiin pienennettyä noin yhdellä oppilaalla, Salo selvittää.
 
– Huolestuttavaa on se, että yli 25 oppilaan ylisuurten opetusryhmien osuuden lasku on pysähtynyt, Salo pahoittelee.
 
Hyvääkin kehitystä on. Selvitys osoittaa, että yläkoulun osalta ryhmäkoot ovat hieman pienentyneet.
 
–  Tämä kehitys tukee tavoitetta entistä yksilöllisemmästä oppimisesta, Salo kiittää.
 
Opettajisto ikääntyy ja naisvaltaistuu
 
Yli 40 prosenttia kaikista opettajista on täyttänyt 50 vuotta. Ammattikoulutuksen ja vapaan sivistystyön opettajat olivat kaikkein iäkkäimpiä. Yli 50-vuotiaiden osuus oli ammattikoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä 56 prosenttia, perusopetuksessa vajaat 40 prosenttia ja lukioissa 44 prosenttia.
 
Suomen opettajakunnan ikärakenne ei ole juurikaan muuttunut. Muissa Pohjoismaissa opettajat ovat suunnilleen saman ikäisiä kuin Suomessa.
 
Opetushenkilöstö on edelleen vahvasti naisvaltaista. Perusopetuksen opettajista naisia oli 77 prosenttia. Suhteellisesti eniten naisia oli maahanmuuttajien opettajissa ja vähiten rehtoreissa, joista naisia oli hieman alle puolet.
 
Yli puolet lukioiden rehtoreista oli miehiä, vaikka miesten osuus muusta opettajakunnasta oli noin 30 prosenttia. Ammattikoulutuksessa puolestaan 44 prosenttia opettajista oli miehiä.
 
Suomessa naisten ja miesten osuudet eri koulutusasteiden opettajista noudattelevat OECD-maiden keskimääräisiä osuuksia. Tosin suomalaisissa lukioissa on enemmän naisopettajia kuin keskimäärin kansainvälisesti.
 
Tilastokeskus keräsi keväällä 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta tietoa suomalaisesta opettajistosta. Vastaava tiedonkeruu tehtiin viimeksi vuonna 2013.
 
Opettajatiedonkeruun sähköinen raportointi opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa.
 
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: 123RF
 
 
null