Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Puolueilta tukea oppivelvollisuuden uudistukselle – kouluun jo 6-vuotiaana?

Pilvi Torsti, Li Andersson, Leena Meri, Tuomo Puumala ja Sanna Lauslahti keskustelivat oppivelvollisuudesta OAJ:n järjestämässä seminaarissa.
Ajatus oppivelvollisuuden uudistamisesta saa tukea useilta eduskuntapuolueilta. Keskustan Tuomo Puumala väläytti koulunkäynnin aikaistamista vuodella, kun OAJ:n seminaarissa pohdittiin, pitäisikö oppivelvollisuutta pidentää alusta, lopusta tai jopa kummastakin päästä.
OAJ:n järjestämän oppivelvollisuusseminaarin perusteella voi ennakoida, että jo pidempään tutkijoiden ja puolueidenkin parissa orastanut aihe nousee yhdeksi lähivuosien tärkeistä koulutuspoliittisista teemoista.
 
Ennen kansanedustajien ja yleisön keskustelua aihetta taustoittivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen sekä Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola. Heidän mukaansa oppivelvollisuuden laajentamisen positiivisista vaikutuksista löytyy selvää tutkimusnäyttöä.
 
”Aikaistaminen vuodella” vai ”12 vuoden peruskoulu”?
 
Seminaariin osallistuneiden kansanedustajien mukaan oppivelvollisuuden uudistuksella voitaisiin vastata kahteen pääongelmaan: koulupudokkuuteen eli ilman toisen asteen tutkintoa jäämiseen sekä varahaiskasvatuksen osallistumisasteeseen, jota melkein kaikki puolueet haluavat Suomessa nostaa lähemmäs OECD-maiden tasoa.
 
Nykyisen pääministeripuolueen keskustan kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala väläytti, että koulun aloitusta voitaisiin aikaistaa vuodella.
 
– Mutta samalla tulisi tarkastella koko koulutusjärjestelmää, myös oppivelvollisuuden loppupäästä. Uudistuksen pitäisi ottaa huomioon kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksen vahvistamisesta aina ammatillisen reformin yhteyksiin. Siten pitäisikin puhua oppivelvollisuuden kokonaisreformista, Puumala sanoi.
 
Demareille oppivelvollisuuden laajennus sopisi, ilmoitti Pilvi Torsti. Hän kertoi herätelleensä keskustelua 12 vuotta kestävästä ”peruskoulusta”, joka päättyy toisen asteen tutkintoon.
 
– Yksi kysymys valinnanvapaudesta ja koulupolun nivelkohdista kuuluu, onko nuorella vapaus valita tilanne, joka johtaa yhteiskunnassa ja työelämässä mahdottomiin vaihtoehtoihin keskellä teini-ikää. Minusta sellainen on epätasa-arvoista ja väärin, sanoi Torsti ja vaati koulutuspolulle pitkäjänteistä ja parlamentaarisesti valmisteltavaa visiota.
 
”Varhaiset vuodet ratkaisevia”
 
Oppivelvollisuuden keston moniulotteisuus näkyi puheenvuoroissa, joissa muistutettiin sekä sen vaikutuksista yksilölliseen kasvuun että perheiden ja sukupuolten tasa-arvoon esimerkiksi kotihoidontuen ja perhevapaiden myötä.
 
Kokoomuksen Sanna Lauslahden mukaan puolue haluaa panostaa erityisesti varhaisiin vuosiin, eli toisin sanoen vahvistaa varhaiskasvatuksen roolia osana koulutusjärjestelmää.
 
– Se on aikaa, jolloin vahva minäkuva syntyy ja jolloin lapsi oppii toimimaan ryhmässä. Varhaiskasvatuksen maksuttomuudessa edetään hallituin askelin ja alkamassa on pilotti, jossa kokeillaan viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta. Oppivelvollisuuden laajentamista tärkeämpää on vahvistaa varhaiskasvatusta ja toimintaa, jossa lapsi oppii leikin voimin ilman, että hän edes huomaa oppivansa, Lauslahti sanoi.
 
Kun poliitikkoja oli paikalla, poliittisilta erimielisyyksiltä ei luonnollisesti vältytty. Torsti kysyi, onko hallituksessa tutkittu, miten sen tekemät päätökset resonoivat Lauslahden korostaman heikoimmassa asemassa olevien perheiden tukemisen kanssa.
 
– Hallituksen toteuttamat heikennykset ovat koskeneet varhaiskasvatuksessa juuri niitä perheitä, jotka eniten voisivat maksuttomuudesta hyötyä, totesi myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.
 
Andersson sanoi puolueensa suhtautuvan oppivelvollisuuden pidentämiseen keinona myönteisesti, mutta avoimin mielin.
 
– Toisella asteella pitää myös selvittää, millaiset käytännön edellytykset henkilöstöllä on varmistaa kaikkien opiskelijoiden pärjääminen siellä. Minä saan tällä hetkellä jatkuvasti sellaista viestiä, että koulutustakuun myötä opiskelijoiden määrä on kasvanut, mutta mahdollisuudet heidän tukemiseensa kohti tutkintoa ovat heikentyneet, Andersson sanoi.
 
”Pakollinen lisävuosi ei auta”
 
Puheenvuoroissa korostettiin, ettei uudistus oppivelvollisuuden kestossa ei saisi olla pois minkään koulutusasteen tai varhaiskasvatuksen sisällöstä tai laadusta, joilla taataan myös kunkin opinpolun taitteiden sujuminen.
 
Eniten oppivelvollisuuden laajentamisen pakottavia elementtejä tuntui vierastavan perussuomalaisten Leena Meri. Hänen mukaansa koulupudokkuuden ongelmat ovat oppivelvollisuuden pituutta syvemmällä.
 
– Yksi pakollinen lisäoppivuosi ei ratkaise suurinta haastetta, eli niiden nuorten tilannetta, joilla on ongelmia ja jotka tarvitsevat enemmänkin kuntouttavia toimia ja psykologista apua, Meri sanoi.
 
Hän myös kritisoi maksuttomuuden laajentamista populismiksi, ellei kerrota, mistä samalla leikataan.
 
– Maksujen tulee määräytyä maksukyvyn mukaan. Perheiden vastuu pitää myös ottaa mukaan keskusteluun. Olemme ulkoistaneet vastuuta yhteiskunnalle ja viranomaisille, Meri jatkoi.
 
Keskustelu uudelle tasolle
 
Tuomo Puumala totesi, että asiassa tulisi hiljalleen löytää ja tehdä tunnettujen ongelmien eteen rohkeitakin ratkaisuja.
 
– Olen istunut tässä vuosien varrella sadoissa keskusteluissa, joissa todetaan, että kyllä, me olemme samaa mieltä monesta asiasta. Nyt pitäisi pystyä sekä kokeilemaan että luomaan malli myös tulevalle oppivelvollisuudelle, totesi Puumala.
 
Vihreiden Emma Kari jäi pois tilaisuudesta lapsensa sairastumisen vuoksi. Hän viestitti seminaariväelle vaatimuksen siitä, että perheiden kynnystä tuoda lapsi varhaiskasvatukseen on madallettava tekemällä osapäiväisestäkin varhaiskasvatuksesta maksutonta koko maassa.
 
OAJ aikoo julkaista oman mallinsa oppivelvollisuudesta ensi keväänä, kertoi koulutusjohtaja Heljä Misukka.
 
– Keskustelua oli ilo seurata. Tuntuu, että asiassa ollaan siirtymässä uudelle tasolle, ja uudistuksella on vankka tuki myös tutkimuksessa, Misukka sanoi, ja kiitteli keskustelijoita avarakatseisuudesta ja kokonaisvaltaisesta otteesta.
 
Tallenteen seminaarista voi katsoa kokonaisuudessaan OAJ:n Facebook-sivuilla.
 
Teksti: Matias Manner
Kuva: Johanna Äijälä
null