Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Sivistystoimenjohtaja kuuden koulun rehtorina – Avin mielestä Kangasniemen kunta rikkoi lakia

Itä-Suomen aluehallintoviraston (avi) mukaan Kangasniemen kunnan järjestely, jossa sama henkilö on ollut samanaikaisesti useamman alakoulun rehtorina ja myös sivistystoimenjohtajana, on ollut perusopetuslain vastainen.
Avin mukaan menettely sisältää ilmeisen riskin, ettei tällainen sivistystoimenjohtaja-rehtori pysty vastaamaan jokaisen koulun esimiestehtävistä.
 
OAJ:n Etelä-Savon alueasiamies Petri Lajunen kanteli asiasta aluehallintovirastoon joulukuussa 2015, mutta päätös asiassa saatiin vasta 28. syyskuuta. Kantelua edeltävänä vuonna Kangasniemellä toteutetussa organisaatiouudistuksessa kuuden alakoulun rehtoreista luovuttiin ja heistä tehtiin ”kouluvastaavia”.
 
Sittemmin kouluilla oli yhteinen rehtori, joka toimi myös sivistystoimenjohtajana. Kantelun mukaan tämän ensisijainen työpiste on ollut Kangasniemen kunnantalolla.
 
– Se oli alun perinkin järjetön ratkaisu. Oli ikään kuin rehtoreiden töitä tekeviä luokanopettajia, joilla ei ollut rehtorin vastuita, Lajunen toteaa.
 
Sivistysjohtaja: Kyseessä avin kanta
 
Kangasniemen sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jari Karttunen sanoo, ettei perusopetuslaissa varsinaisesti määritellä, kuinka monen koulun rehtori yksi henkilö voi olla. Hän lisää, että Kangasniemellä rehtorin työparina on myös virkasuhteinen apulaisrehtori.
 
– Avin päätös on enemmänkin kannanotto, joka toki otetaan vakavuudella vastaan. Tilanne on kuitenkin nyt erilainen, Karttunen sanoo.
 
Ainoa muutos nykytilanteessa on se, että yhteisen rehtorin tehtävistä on jäänyt sivistystoimenjohtajuus pois. Koulujen määrä ja välimatkat ovat samat, ja avin päätöksessä kyseenalaistetaankin niin rehtorin edellytykset niin pedagogiseen kuin turvallisuusjohtamiseenkin.
 
Miettimisen paikka muissakin kunnissa
 
OAJ:n kehittämispäällikön Niku Tuomiston mukaan Kangasniemi ei ole ainoaa laatuaan. Osassa Suomen kunnista vastaavia tehtävien yhdistelmiä on käytössä tälläkin hetkellä.
 
– Joillakin paikkakunnilla yhdistelyissä on menty jo ylilyöntien puolelle. Näissä kunnissa pitää todella miettiä, miten organisaatiota tulee muuttaa, jotta perusopetuslain toteutuminen voidaan taata, Tuomisto sanoo.
 
Hänen mukaansa johtamisen ja hallinnon tehtävien määrä ei vähene mitenkään lineaarisesti koulu- tai kuntakoon pienentyessä. Toisaalta opetusalan johtamisen ja hallinnon tehtävät ovat päinvastoin lisääntyneet vuosien saatossa.
 
– Tehtävien yhdistely johtaa helposti työsuojelullisesti kriittiseen tilanteeseen. Työajan leikkaukset kohdentuvat johtamisessa lähes poikkeuksetta toiminnan järjestämisen, turvallisuuden ja laadun kannalta kriittisiin sisältöihin, Tuomisto toteaa.
 
Rehtorin olisi oltava läsnä
 
Rehtorin työ ei ole Tuomiston mukaan hoidettavissa etätyönä.
 
– Kyllä koulun toiminnasta vastaaminen edellyttää riittävää läsnäoloa palveluyksikössä. Rehtorin työ on vaativaa ja se sisältää niin strategisia ja taloudellisia vastuita kuin työnjohdon ja asiakasrajapinnan tehtäviä.
 
Tuomiston mielestä avin kanta selkeyttää kysymystä kunnissa, joissa pohditaan johtamisjärjestelmän muodostamista.
 
– Vastaavia menettelyjä käyttävissä kunnissa on pysähdyttävä tarkastelemaan organisaatiota ja korjattava laittomuudet pikaisesti.
 
Esimerkiksi Yle kertoi Kangasniemen järjestelyistä vuonna 2015.
 
Teksti: Matias Manner
Kuva: 123RF
null