Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Viisi kysymystä vuorotteluvapaasta – OAJ:n lakimies vastaa

Vuorotteluvapaan ehdot ovat muuttumassa, ja muutos askarruttaa monia. OAJ:n työmarkkinalakimies Kai Kullaa kertoo, mikä nyt on muuttumassa ja mitä vaikutuksia sillä on.

Miten vuorotteluvapaa on ­muuttumassa?

Hallitus esittää, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotettaisiin nykyisestä 16 vuodesta 20 vuoteen ja vapaan enimmäiskesto lyhennettäisiin 360 kalenteripäivästä 180 kalenteripäivään. Pitkän työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistettaisiin siten, että vuorottelukorvauksen taso olisi 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta kaikilla vuorottelijoilla. Tällä hetkellä ne, joilla on työhistoriaa vähintään 25 vuotta, saavat vuorottelukorvauksena 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta.

Lisäksi mahdollisuus vapaan jaksottamiseen poistettaisiin. Nykyisen lain mukaan vapaa voidaan sopia jaksotettavaksi maksimissaan kolmeen osaan kahden vuoden aikana siten, että jokaisen jakson pituus on vähintään sata päivää.

Millaisella aikataululla vuorotteluvapaa uudistuu?

Hallitus on jo antanut eduskunnalle esityksen laiksi vuorotteluvapaalain muuttamisesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen, ja se käsitellään eduskunnassa talousarvion yhteydessä. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Jos haluaa vuorotteluvapaalle nykyi­sin ehdoin, miten pitää toimia?

Hallituksen esityksen mukaan laki siis tulisi voimaan 1.1.2016, mutta sitä ei sovellettaisi jo alkaneisiin vapaisiin. Vuorotteluvapaan saa vielä nykyisillä ehdoilla, jos vapaasta sovitaan vuoden 2015 puolella ja se alkaa viimeistään 31.3.2016.

Myös jo aloitettu vuorotteluvapaa pidetään sopimuksen mukaisesti, vaikka osa käyttöjaksoista alkaisikin mahdollisen uuden lain mukaisen määräajan jälkeen. Tällöin sopimus vuorotteluvapaasta katsotaan alkaneeksi siitä päivästä, kun on ensimmäistä kertaa jäänyt vapaalle – sopimusta on siis jo alettu toimeenpanna.

Kuinka vuorotteluvapaata on käytetty?

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan vuorotteluvapaan keskimääräinen kesto oli 254 päivää ajanjaksolla 1.1.2013–30.6.2015. Noin neljännes vuorottelijoista piti vapaata useammassa kuin yhdessä jaksossa. Vuorottelukorvausta maksettiin 29 433 henkilölle. Opettajien Työttömyyskassa maksoi vuonna 2014 vuorottelukorvausta 2 450 henkilölle.

Paljonko ehtojen heikennyksen lasketaan tuovan valtiolle säästöä?

Hallitus arvioi, että menot vähentyvät vuonna 2016 kymmenen miljoonaa euroa.

 

Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: 123RF

null