Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Koulutus suuren murroksen edessä Suomessa

Yhdellä ja samalla mallilla ei voida ratkaista koko maan koulutuspoliittisia pulmia. Näin arvioi OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen OAJ:n valtuuston kokouksen avajaisissa.
– Väestökehitys koettelee maata eri tavoin, ja näkymät ovat hyvin erilaiset eri puolilla Suomea. Puolet kansasta asuu Rauma-Imatra -akselin eteläpuolella. Koulutuspalveluiden saatavuudessa ja osaamistasoissa on jo nyt suuria eroja. Eriytymisen vaara on suuri, ellei koulutusta kehitetä ympäristön muutosta ennakoiden.
 
Väestö keskittyy kaupunkeihin ja Pohjois- ja Itä-Suomessa koulutus karkaa yhä kauemmaksi kodeista. Koulujen määrä on vähentynyt ja niiden keskikoko on kasvanut. Vuodesta 2005 vuoteen 2016 koulujen määrä väheni reilulla tuhannella ja niiden keskikoko kasvoi 164 oppilaasta 223 oppilaaseen.
 
– Samalla oppilasaines on yhä moninaisempaa. Joka kymmenes nuori ei saavuta lukutaidon minimitasoa, mutta pääsee silti läpi peruskoulusta. Myös vieraskielisten oppilaiden osuus kasvaa, mutta ei kuitenkaan kaikkialla maassa. Ääripäissä on kuntia, joissa varhaiskasvatusikäisistä lähes neljäsosa on vieraskielisiä ja toisaalta vieraskielisiä oppilaita on useissa kunnissa vain muutama, Luukkainen kuvaa.
 
– Lisäksi tiedämme, että 60 prosenttia nuorista valmistuu nyt ammattiin, jota ei enää tulevaisuudessa ole. Nuorella on työuransa aikana keskimäärin 17 työnantajaa, ja hän vaihtaa alaa työuransa aikana keskimäärin viidesti.
 
– Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen osallistumista ja koulutustasoa on nostettava määrätietoisesti. 25–34-vuotiaiden ikäluokissa on yllättäen selvästi vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin 35–44-vuotiaiden ikäluokassa. Tältäkin osin Suomen kehitys poikkeaa kilpailijamaista.
 
Samalla työelämän muutos on ennennäkemättömän nopeaa. – Robotiikka, tietotekniikka ja automatiikka syrjäyttävät ihmistyötä, mutta myös uusia työtehtäviä syntyy palveluihin ja asiantuntija-ammatteihin. Rakennemuutos koskee tällä kertaa myös valkokaulustyötä, ei vain tuotannollista henkilöstöä, Luukkainen huomauttaa.
 
– Kampusmaisen opiskelun on väistämättä yleistyttävä Suomessa. Muutoin laadukkaita palveluja ei pystytä takaamaan kaikkialla. Opettajalle se merkitsee sitä, että hän saa ohjattavakseen monenlaisia, eri ikäisiä ja eri alojen opiskelijoita yhtenäisten opiskelijaryhmien sijaan. Sen pitää näkyä palkassa.
 
Luukkainen ennustaa, että koulut, rehtorit ja opettajat joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös oppilaan ja opiskelijan hyvinvointiin.
 
– Tavoitteena pitää olla, että yksikään nuori ei jää pelkästään peruskoulutuksen varaan.
 
– Koulutusta on kehitettävä niin, että se luo laaja-alaista osaamista ja sivistyspääomaa. OAJ haluaa olla koulutuksen kehittämistyössä keskeisesti mukana ja on jatkossakin siinä aloitteellinen. Vaikka myös opettajan työ muuttuu, ei sen merkitys katoa, Luukkainen vakuuttaa.
 
Olli Luukkainen arvioi koulutusympäristön muutosta OAJ:n valtuuston syyskokouksen avajaisissa Helsingissä. Valtuustoon kuuluu 150 edustajaa OAJ:n eri jäsenryhmistä kautta maan. Valtuusto on 120 000 jäsenisen OAJ:n ylin päättävä elin.
null