Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Huippumoderni teknologia ammentaa ikivanhasta tarinoinnista

Slushin opetustapahtuman lavalla keskustelemassa johtaja Elin Wallberg Samsungilta, sijoittaja Marta Sjögren ja rehtori Jukka Sormunen. Sormunen korosti, että opettaja tarvitsee opetusteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa aikaa, koulutusta ja tukea. 
 
Jukka Sormusen mielestä opetusteknologia on hyödytöntä ilman tarinallisia sisältöjä. Opetus pääsi Slushissa ensimmäistä kertaa parrasvaloihin XcitED-tapahtumassa.
Opetusala nousi Slushissa vahvasti esiin eilen järjestetyssä opetusalan sivutapahtumassa. XcitED toi Helsingin Messukeskukseen opetusalan ammattilaisia, opetusteknologian startup-yrittäjiä ja sijoittajia ympäri maailmaa. Esillä oli 50 inspiroivaa oppimisen startupia.
 
Lavaohjelma keskittyi yrittäjyyteen, opetusteknologiaan, sosiaalisiin taitoihin ja tunneälyyn, opetusalan startupeihin investoimiseen sekä inspiroiviin startup-tarinoihin.
 
Yhtenä puhujana oli Kuopion klassillisen lukion rehtori Jukka Sormunen, joka on puuhannut opetusteknologian parissa jo 20 vuoden ajan. Vuonna 2013 hän perusti yrityksen, joka keskittyy oppituntien videoimiseen.
 
­– Olemme maailman ensimmäinen koulu, jossa tallennetaan esimerkiksi kaikki matematiikan oppitunnit. Jos opiskelijan on vaikea ymmärtää matematiikkaa yhden opettajan opetustyylillä, hän voi katsoa videolta toisen tai kolmannen opettajan oppituntia.
 
Tulosta on tullut.
 
– Tukiopetukseen tarvittava raha väheni ensimmäisen tuotantovuoden jälkeen kymmenesosaan. Videotallenteet ovat myös lisänneet matematiikan suosiota, ja meillä  90 prosenttia ikäluokasta valitsee pitkän matematiikan, rehtori kertoo.
 
 
Tekniikasta kohti sisältöjä
 
Sormunen on seurannut opetusteknologian tuloa Suomen kouluihin.
 
– 90-luvun puolivälissä mentiin täysin rauta edellä. Kouluilla oli paljon rahaa, ja meillekin saatiin kaksi tietokoneluokkaa koneineen, mutta ei yhtään koulutusta siihen, mitä koneilla tehdään, rehtori muistelee.
 
Vuosien varrelle mahtuu myös tuhottomasti rahaa vaatineita kokeiluja. Kouluihin hankittiin paljon iPadeja  2010-luvulla, mutta niiden elinkaari jäi vain noin viiden vuoden mittaiseksi.
 
­
– Nyt sisällöt pyritään viemään pilveen, josta niihin pääsee käsiksi millä tahansa laitteella. Kaiken pitää olla mobiiliskaalautuvaa, eli käytettävissä myös älypuhelimella.
 
Kouluympäristössä opetusteknologia törmää myös yllättäviin esteisiin.
 
­
– Meillä käytetään läppäreitä, jotka syövät virtaa ihan himona, ja luokasta saattaa löytyä yksi sähköpistoke, joka on tarkoitettu lähinnä imurille!
 
Pakkorako avitti digiin siirtymistä
 
Sormusen johtama Kuopion klassillinen lukio on urheilulukio, jossa rehtorilla on 38 alaista.
 
Koulun siirtymistä digiaikaan avitti pakkotilanne, kun väki joutui evakkoon koulurakennuksen peruskorjauksen ajaksi.
 
­
– Toimimme kolmessa eri toimipisteessä, ja tiedon jakaminen ja tapaamiset piti siirtää verkkoon. Kun opettajat oppivat käyttämään Peda.net -kouluverkon verkkomoduuleja, he alkoivat uskoa siihen, että verkkoa voi käyttää myös opetuksessa. Meillä kukaan ei ole heittänyt teknologian kehityksen rattaisiin yhtään kapulaa.
 
Tarinankerronta vanhinta opettamista
 
Sormunen korostaa, että opettajat tarvitsevat opetusteknologian käyttöön ja kehittelyyn aikaa, koulutusta ja tukea.
 
­
– Annoin esimerkiksi yhdelle opettajalleni kahden kuukauden virkavapaan, jotta hän pystyi tekemään kemian ykköskurssin teknologiselle alustalle. Tämä materiaali on adaptiivinen, ja se muuntautuu opiskelijan tarpeiden mukaan. Valitettavasti kustantajien digimateriaaleissa adaptiivisuutta on liian harvoin.
 
Kuopion klassillinen lukio on mukana Opetushallituksen hankkeissa, joissa pilotoidaan virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä lukion oppiaineissa.
­
 
– Olemme huomanneet, että tekniikka on tosiaan vain väline. Seuraavaksi pitää keskittyä sisällöntuotantoon. Tarinankerronta on maailman vanhin opettamisen muoto, ja syksyllä järjestimmekin  lukion opiskelijoille tarinankerronnan koulutuksen, jossa olivat mukana niin äidinkielen, biologian kuin englannin opettajatkin. Opiskelijat tuottivat tarinoita kestävästä kehityksestä virtuaalisiin ympäristöihin.
 
Opetusala sijoittajalle musta aukko
 
Tänään perjantaina päättyvä teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush järjestettiin nyt kymmenennen kerran. Tapahtuma toi Messukeskukseen noin 20 000 kävijää ympäri maailmaa.
 
Myös opetusalan sivutapahtumassa oli mukana sijoittajia. XcitED-tilaisuuden avanneen Peter Vesterbackan mukaan opetusala on maailman toiseksi suurin bisnes ja suomalaiset ovat opetusosaamisen maailmanvalta. Hauskan oppimisen startupeille on raju kysyntä maailmalla.
 
Ylen aamu-tv:ssä 30.11 torstaina sijoittaja Pasi Joronen kertoi keskittyvänsä opetus- ja koulutusalan startuppeihin.
 
– Meillä Suomessa on hirveän hyvä brändi koulutuksessa: on mobiiliteknologiaa, peliosaamista sekä  pedagoginen ja tieteellinen näkökulma. Sijoittajalle opetusala on kuitenkin edelleen vähän musta aukko, Joronen kuvasi.
 
Ylen haastateltavana oli myös suomalais-kenialaisen kasvuyritys Fuzun toimitusjohtaja Jussi Hinkkanen.Fuzu on kehittänyt rekrytointialustan, jotta työntekijät ja työnantajat löytäisivät toisensa. Afrikassa on pian 120 miljoonaa uutta työnhakijaa.
 
Hinkkasen mielestä opetusteknologialla on maailmalla valtavat mahdollisuudet.  Esimerkiksi Kiina on päättänyt käyttää 30 miljardia opetusteknologiaan seuraavan seitsemän vuoden aikana.
 
­
– Koulutusvienti ja koulutusteknologia lähti liikkeelle melko hitaasti, mutta parin viime vuoden aikana kehitys on edennyt vauhdikkaasti, Hinkkanen sanoi.
 
teksti ja kuva: Tiina Tikkanen
null