Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Uusi tutkimus: Vanhemmat voivat herättää tai latistaa lapsen lukuinnon

Tuore kansainvälinen lukutaitotutkimus PIRLS antaa Suomelle aihetta sekä tyytyväisyyteen että huoleen. Suomi sijoittui vertailussa viidenneksi, mutta kotitausta selittää lukutaidon eroja huolestuttavan paljon.
Suomessa nelosluokkalaisten lukutaito on edelleen todella hyvä. Suomalaiskoululaiset sijoittuvat viidenneksi lukutaitotutkimuksessa, johon otti osaa 50 maata ja aluetta. Parhaiten lapset lukevat Venäjällä ja Singaporessa.
 
18 prosentilla suomalaisista neljäsluokkalaisista on erinomainen lukutaito, eikä heikkojen osuus ole kasvanut vuoden 2011 mittauksesta. Suomalaislapset onnistuvat paremmin tietoteksteihin kuin kaunokirjallisuuteen liittyvissä tehtävissä.
 
Vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 2011, jolloin Suomi sijoittui toiseksi.
 
– Suomalaislasten lukutaidon taso on säilynyt ennallaan, mutta muut maat ovat kirineet. Siksi sijoituksemme on laskenut, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. 
 
Perhetaustalla suuri merkitys
 
PIRLS-tutkimuksessa neljäsluokkalaisten lukutaidossa ei havaittu suuria alueellisia eikä koulujen välisiä eroja. Tyttöjen ja poikien lukutaidossa on sen sijaan noin puolen kouluvuoden ero, mikä vastaa kansainvälisiä keskiarvoja.
 
­– Tulos eroaa perusopetuksen päättövaiheen PISA-tuloksista, joissa tyttöjen ja poikien ero on Suomessa huomattavan suuri muihin maihin verrattuna, kommentoi tutkimusta OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.
 
PIRLS-tutkimuksessa sukupuoli selittää vain noin 3 prosenttia lukutaidon osaamisen vaihtelusta. Lasten lukutaitoa näyttävät selittävän vahvimmin oppilaan lukuharrastus, kotitausta sekä vanhempien lukemiseen liittyvä toiminta ja asenteet.
 
Lukemisesta pitävät vanhemmat lukevat lapsilleen ja tukevat lastensa kielen kehittymistä esimerkiksi leikkimällä kirjainpalikoilla, keskustelemalla yhdessä luetusta tekstistä ja viemällä lastaan kirjastoon.
 
Lukemisen suosio hiipuu
 
Lukutaitotutkimuksen vanhemmille suunnatussa kyselyssä yhä useampi aikuinen vastasi, ettei lukeminen kiinnosta lainkaan. Myös erityisen paljon lukemisesta pitäviä aikuisia on entistä vähemmän.
 
Lapset näyttävät seuraavan vanhempiensa jälkiä, ja PIRLS-vertailussa suomalaisoppilaat sijoittuvat kansainvälisessä vertailussa vähiten lukemisesta pitävien joukkoon. Suomessa vain joka kolmas oppilas pitää lukemisesta paljon.
 
­– On huolestuttavaa, että tutkimuksen mukaan 50–70 prosenttia oppilaista ei lue juuri koskaan sarjakuvia laajempia tekstejä, Salo sanoo.
 
Kerran kuussa tai harvemmin lukee tietokirjallisuutta 53, romaaneja ja kertomuksia 61 ja sanomalehtiä 68 prosenttia.
 
Kotona lukemiselleen vain vähän tukea saaneet lapset jäävät taidoiltaan jälkeen. Näyttää myös siltä, että päiväkoti ja koulu pystyvät kaventamaan tätä välimatkaa vain rajallisesti.
 
­– Koulussa tarvittaisiin vahvaa ja varhaista tukea heikoille lukijoille. Kuitenkin 17 prosenttia rehtoreista toi esille sen, ettei erityisen tuen järjestämiseen oppilaille ole riittäviä resursseja, Salo muistuttaa.
 
Hänen mielestään kaikkien pitäisi saada hyvä startti lukutaitoon. Positiivista suhtautumista lukemiseen ja lukemista tukevia taitoja on syytä herätellä entistä vahvemmin jo varhaiskasvatuksessa.
 
Yhteistyötä kirjastojen kanssa
 
Lukuinnon hiipumisesta on ollut huolissaan myös kulttuuri- ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, jonka perustamassa Lukutaitofoorumissa etsitään lääkkeitä lukutaidon haasteisiin.
 
– Monipuolinen lukutaito avaa maailmoja ja on kaiken oppimisen perusta. Uudet opetussuunnitelmat korostavat monilukutaidon merkitystä, ja perustaa rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa. Lukevan kansan menestystarina ei saa katketa, opetusministeri sanoo tutkimuksesta kertovassa tiedotteessa.
 
Suomessa sitoutuminen lukemisen opetukseen näyttää heikolta: vain 39 prosenttia suomalaisoppilaista on hyvin sitoutunut opetukseen.
 
Suomen kouluissa lukeminen painottuu muita maita enemmän oppikirjoihin. Monet oppilaat kokevat ongelmaksi sen, ettei opettaja tarjoa oppilasta kiinnostavaa luettavaa ja ettei opettaja kannusta oppilasta kertomaan mielipidettään tekstistä.
 
Tutkijat ehdottavatkin kouluille entistä tiiviimpää yhteistyötä kirjastojen kanssa.
 
– Koulujen kirjastoihin pitäisi saada uusia kirjoja. Koulukirjastoihin ei olla satsattu viime aikoina riittävästi, huomauttaa erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen, joka on OAJ:n edustaja Lukutaitofoorumissa.

Muunkieliset oppilaat vuoden muita jäljessä
 
Muunkielisten oppilaiden tulos on noin kouluvuoden huonompi kuin suomea äidinkielenään puhuvien.
 
­­­– Tämä näkyy pääkaupunkiseudun lähiökoulujen heikoissa pisteissä. Muunkielisiä oppilaita opiskelee niissä keskimääräistä enemmän, Lyhykäinen kertoo ja huomauttaa, että oppilaan kotikielellä on vahva yhteys tuloksiin.
 
­­– Vähemmistöjen mahdollisuus saada opetusta omalla äidinkielellään pitäisikin olla oppilaan subjektiivinen oikeus.
 
Helsingissä opetetaan jo yli 50 kieltä. Oppilas saa osallistua opintoihin, jos hän haluaa.
 
– Osallistumiseen pitäisi kuitenkin velvoittaa, koska oman kotikielen osaamisella on niin suuri vaikutus kaikkeen oppimiseen, Lyhykäinen sanoo.
 
Hänen mielestään S2- opettajia pitäisi kouluttaa enemmän ja kaikkien opettajien kielitietoista pedagogiikkaa tulisi kehittää opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: 123RF
 
 
null