Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Vuosityöaikaan ei hypätä suin päin – näin homma etenee

Jos perusopetuksen vuosityöajan neuvottelutuloksesta syntyy sopimus, voidaan mallin kokeilemisesta aloittaa paikalliset neuvottelut.
OAJ:n ja KT Kuntatyönantajien saavuttama neuvottelutulos perusopetuksen opettajien vuosityöajan kokeilumallista on seuraavaksi hyväksyttävä molempien neuvotteluosapuolten hallinnoissa. OAJ:n hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan perjantaina 26. tammikuuta. Sitä ennen kokeilusopimuksesta keskustellaan vielä OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa.
 
Kokeilu kiinnostaa kuudessa kaupungissa

Vasta kun sopimus on hyväksytty, voidaan paikallisesti ryhtyä neuvottelemaan kokeiluun osallistumisesta. Alustavasti kokeilusta ovat olleet kiinnostuneita Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Vaasa ja Lahti.

Kuntatyönantajan ja OAJ:n yhteinen keskustasolla neuvoteltu malli mahdollistaa paikallisten kokeilujen käynnistymisen elokuussa 2018. Alkuvaiheessa kokeilu rajoittunee osaan kuuden kiinnostuksensa ilmaisseen kaupungin opettajista. Ajatus on, että kustakin kaupungista kokeiluun osallistuisi kolme peruskoulua.
 
Kokeilun on tarkoitus kestää kolme vuotta, mutta kokeilusopimus on mahdollista irtisanoa myös kesken kolmivuotiskauden. Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus arvioida, kuinka työaikamalleja jatkossa tulisi kehittää.
 
Riittävästi aikaa suunnitteluun ja arviointiin
 
OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen pitää mahdollista kokeilua merkittävänä opetusalaa koskevana uudistuksena.
 
– Vuosityöajan tarkoituksena on saada kaikki opettajan tekemä työ luettavaksi työaikaan ja siten palkanmaksun perusteeksi. Lainsäädännön muutokset ovat luoneet tarpeen järjestelmän kehittämiseen.
 
Vuosityöaika jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sidotussa työajassa työtehtävien aika tai paikka on määritelty, sitomaton työaika on ajasta ja paikasta riippumatonta. Sitomattomassa työajassa opettaja voi siis vapaasti valita työn tekemisen ajan ja paikan.
 
Peruskoulun opettajan vuosityöaika on kokeilussa vähintään 1520 tuntia. Kokeilulla ei rajoiteta nykyisiä opetustuntimääriä, ja siten työaika ja vastaavasti palkka voivat olla sopimuksen perustasoa korkeammat.
 
Vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit sekä niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Tavoitteena on turvata riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.
 
Ammatillisessa koulutuksessa kokeilut jo käynnissä
 
Ammatillisessa koulutuksessa työaikakokeilut käynnistyivät viime syksynä. Yli 2 000 ammatillista opettajaa siirtyi elokuun alussa vuosityöaikaan.
 
– Viime vuosina oppituntien ulkopuolisen työn määrä on jatkuvasti lisääntynyt myös perusopetuksessa. Nyt on korkea aika kokeilla mallia, jossa joka ikinen opettajan tekemä työtunti saataisiin näkyviin ja palkanmaksun perustaksi, Pankkonen sanoo.
 
Vuosityöaika ei sido työpaikalle
 
Vuosityöaika ei siis tarkoita sitä, että opettaja olisi työpaikalla kahdeksasta neljään. Työpaikalla on oltava vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on sinne määrättyjä työtehtäviä. Muutos nykykäytäntöön ei siis Pankkosen mukaan ole merkittävä.
 
–Oman opetuksen yhteinen suunnittelu saattaa lisääntyä joissakin kouluissa, osassa muutos on tapahtunut jo nykyisen työaikamallin aikana.
 
Sidottu työaika tarkoittaa muun muassa oppitunteja ja opettajankokouksia. Sitomattomassa työajassa opettaja päättää itse, missä ja milloin hän työtä tekee. Tyypillistä sitomatonta työaikaa on oman opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja osa arvioinnista. Sitomatonta työtä voi tehdä vaikka kotisohvalla lauantai-iltana.
 
Vuosityöaikakokeilu ei vaikuta myöskään kesäkeskeytykseen. Työpäivien määrä ja koulutyön keskeytysajat säilyvät ennallaan.
 
Aihe on esillä Educa-messuilla 26.1. kello 14:30: Opettajan työ muuttuu – entä työaikajärjestelmät?
 
Educa-messut Helsingissä 26.-27.1.2018
  • Tutustu Educa-messujen ohjelmaan ja rekisteröidy messuille: educamessut.fi.
  • Lue lisää Educa-uutisia: oaj.fi/educa2018
  • Seuraa myös somessa: #educa2018
 
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Minna Mäkipää
 
null