Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OAJ: Lakiesitys parantaa varhaiskasvatuksen laatua

OAJ:n mielestä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen vaatii syvällistä koulutusta, tietoisuutta laadukkaan varhaiskasvatuksen vaikutuksesta ja sitoutumista tavoitteisiin. Pelkät kädet ja aikuiset eivät riitä.
Opetusalan Ammattijärjestö antoi tänään sivistysvaliokunnalle lausuntonsa varhaiskasvatuslakiesityksestä. Kuultavana OAJ:stä oli puheenjohtaja Olli Luukkainen.
 
OAJ pitää lakiesitystä hyvänä. Se sisältää vahvan ja pitkäjänteisen suunnitelman varhaiskasvatuksen pedagogisesta ja sisällöllisestä kehittämisestä, ja vahvistaa lasten oikeuksia laadukkaisiin palveluihin. 
 
– On todellakin aika uudistaa lakia, sillä lainsäädännön väljyys ja keskeneräisyys ovat johtaneet siihen, että kuntakohtaiset erot ovat nykyään suuria, erityisasiantuntija Ritva Semi sanoo. 
 
Varhaiskasvatus on ollut vuoden 2012 jälkeen osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, ei sosiaalihuoltoa.
 
Hallituksen esityksessä todetaan, että varhaiskasvatus on elinikäisen oppimisen ensimmäinen vaihe.
 
– Ja erittäin tärkeä vaihe! Taloustutkijoiden mielestä varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulee 7-13 -kertaisena takaisin riippuen lapsen kotitaustasta, Semi muistuttaa.
 
Koulutustaso nousuun
 
Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että varhaiskasvatushenkilöstön korkea koulutustaso parantaa lasten oppimista ja nostaa varhaiskasvatuksen laatua.
 
Uusi varhaiskasvatuslaki pyrkiikin nostamaan päiväkotien henkilöstön osaamis- ja koulutustasoa. Semi pitää tavoitetta perusteltuna.
 
– Varhaiskasvatus tarvitsee korkeasti koulutettuja henkilöitä, koska se on koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras. Siksi ei riitä, että päiväkodissa on vain käsiä ja aikuisia.
 
Laissa esitetään, että viimeistään vuodesta 2030 lähtien päiväkodin henkilöstöstä kahdella kolmasosalla tulisi olla korkeakoulututkinto, ja heistä vähintään puolella yliopistollinen kasvatustieteellinen varhaiskasvatuksen opettajankoulutus. Nyt varhaiskasvatuksen henkilöstöstä vain noin joka viides on yliopistokoulutettu opettaja.
 
– Kyse ei todellakaan ole uudesta vaatimuksesta. Jo päivähoitolain tullessa voimaan vuonna 1973 vaadittiin, että vähintään 50 % päiväkotien henkilöstöstä piti olla lastentarhanopettajia. 1980-luvulla lastentarhanopettajia olikin päiväkodeissa nykyistä enemmän, ja henkilöstörakenteessa ollaan nyt tavallaan palaamassa aikaan ennen 90-luvun säästötoimia, Semi sanoo.
 
Semi on seurannut varhaiskasvatuksen asioita OAJ:ssä pian kaksikymmentä vuotta. Lain muuttamista on puskettu eteenpäin melkein yhtä kauan.
 
– Jo vuonna 2001 yli 100 kansanedustajaa kirjoitti eduskunnassa aloitteen, jossa esitettiin että vuoden 1973 päivähoitolaki uudistetaan lakiteknisesti ja sisällöllisesti varhaiskasvatuslaiksi. Siitä lähtien lain valmistelu on ollut tavalla tai toisella käynnissä, ja nyt ollaan lähes maalissa, Semi iloitsee.
 
Laki ei jätä ketään työttömäksi
 
Laissa esitetyt varhaiskasvatuksen uudet tehtävänimikkeet olisivat varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja ja päiväkodin johtaja.
 
OAJ:n mielestä on hyvä, että päiväkotien henkilöstön kelpoisuuksia täsmennetään ja
nimikkeet selkiytetään koulutustaustan mukaan. Ehdottoman tärkeää on esimerkiksi päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimusten nostamista kasvatustieteen maisteriksi.
   
– Haluamme myös korostaa, että kukaan ei jää lain muutoksen vuoksi työttömäksi, eikä menetä kelpoisuuttaan toimia nykyisessä tehtävässään, Semi sanoo.
 
Esimerkiksi kaikki tällä hetkellä lastentarhanopettajakelpoiset, sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneet, siirtyvät varhaiskasvatuksen opettaja -tehtävänimikkeelle. Vasta vuoden 2023 jälkeen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluista valmistuvat ovat nimikkeiltään ja tehtävänkuviltaan varhaiskasvatuksen sosionomeja.
 
OAJ vaatii, että yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta lisätään määrätietoisesti. Tähän on myös yliopistojen sitouduttava. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutus tarvitsee myös pitkän kehittämisohjelman ja pysyvän, kestävän rahoitusratkaisun.
 
Lainsäädäntöön jää vielä kehitettävää. OAJ pitää puutteena esimerkiksi sitä, ettei lakiesitys paranna oppimiseensa tukea tarvitsevien lasten oikeuksia eikä vahvista tuen toteutumista.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: 123RF
 
Lue varhaiskasvatuslaista myös nämä:
null