Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Onko noloa olla kympin poika? – asenneilmapiiri kaipaa muutosta

Tuore raportti tarjoaa lääkkeiksi poikien parempaan suoriutumiseen tasavertaista koulukulttuuria, lisätukea heikommille oppilaille ja uudenlaista puhetta, jossa koulussa ahkeroiminen ei laske pojan arvoa kavereiden silmissä.
Sekä tyttöjen että poikien oppimistulokset ovat laskeneet, mutta viime vuosina etenkin poikien osaaminen on heikentynyt. Tällä hetkellä tytöt pärjäävät etenkin lukutaidossa, mutta myös luonnontieteissä ja matematiikassa keskimäärin poikia paremmin.

Näin kertoo eilen julkistettu raportti ”Tytöt ja pojat koulussa – miten selättää poikien heikko suoriutuminen peruskoulussa?” Raporttiin on koottu tutkimustuloksia tyttöjen ja poikien osaamiseroista ja niiden syistä. Koostetta on täydennetty haastattelemalla oppilaita, opettajia ja rehtoreita.
 
– On aika dramaattista, että vaikka Suomi näyttäytyy kansainvälisissä vertailuissa tasa-arvoisena maana, meillä tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat maailman suurimpien joukossa. Tästä ilmiöstä on todella tärkeää saada tutkittua tietoa, toteaa OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.
 
Hän toivoo loppua ’pojat on poikia’ -puheelle sekä kympin tyttöjen ja poikien leimaamiselle.
 
­– Sen sijaan koulutuksen merkitystä korostavaa puhetta pitäisi olla enemmän. Koulutyön merkitys ja ahkeruus ovat arvostettavia asioita, ja niitä tulee voida vaatia sukupuolesta riippumatta. Asennemuutosta tarvitaan myös meiltä vanhemmilta. Lukuharrastus edellyttää vanhempien esimerkkiä ja kannustusta. Erityisesti tätä tarvitsisivat pojat, joista monilla vapaa-ajan lukeminen on kokonaan loppunut.
 
Erot suurimmat heikoilla oppilailla
 
Raportti kertoo, että tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat suurimmillaan heikoimmilla oppilailla. OAJ kannattaa tutkijoiden vaatimusta siitä, että heikosti osaaviin oppilaisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolesta riippumatta.
 
– Tuen tarpeesta puhutaan paljon juhlapuheissa ja asiakirjoissa, mutta konkreettiset teot puhuvat toista. Esimerkiksi tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on lisääntynyt, mutta erityisopettajien määrää ei ole lisätty, Jaakko Salo sanoo.
 
Koska tutkimusten mukaan poikien tyttöjä heikompi suoriutuminen koulussa alkaa näkyä jo varhaislapsuudessa, tukitoimet on aloitettava riittävinä ja mahdollisimman varhain.
 
Hyvänä tasa-arvon vahvistajana tutkimus nosti esiin yhteisöllisen ilmapiirin ja tasavertaisen toimintakulttuurin. Niissä kouluissa, joissa on hyvä yhteishenki ja kiusaamisesta vapaa koulukulttuuri, poikien oppimistulokset ovat parempia kuin kouluissa, joissa ilmapiiri on huono.
 
Tutkijat kehottavat kiinnittämään huomiota myös arvioinnin yhdenvertaisuuteen, sillä yksittäisissä oppiaineissa keskimääräinen arvosana voi vaihdella yhdellä numerolla tyttöjen ja poikien välillä.
 
– Myös me OAJ:ssä olemme kiinnittäneet huomiota arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tilanne on korjattava, ja me olemme koonneet omat esityksemme sen parantamiseksi, Salo sanoo.
 
Joustavuutta opinpolkuihin
 
Raportin mukaan tyttöjen koulumotivaatio on poikia vahvempi. Pojat kokevat vähemmän yhteenkuuluvuutta kouluun ja enemmän kiusaamista kuin tytöt.
 
Salon mielestä paras keino tukea kouluun kiinnittymistä on riittävän pieni ”oma” ryhmä.
 
– Opettajat tarvitsevat lisää aikaa jokaisen oppilaan arvostavaan, kiireettömään kohtaamiseen yksilönä.
 
Tutkijat ehdottavat harkittavaksi, voitaisiinko peruskoulun yläluokilla kokeilla mahdollisuutta jakaa kolmen vuoden opinnot neljälle vuodelle lukion tapaan. Silloin myös ne pojat, joiden kehitys on hitaampaa, ehtisivät mukaan.
 
Myös OAJ:n oppivelvollisuusmalli lähtee joustavista opinpoluista.
 
–Toiset lapset tarvitsevat oppimiseensa ja kasvuunsa enemmän aikaa kuin toiset, ja heillä tulee olla mahdollisuus käyttää opinpolkuun tavanomaista enemmän aikaa ilman pelkoa leimaantumisesta, Salo toteaa.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: 123RF
null