Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OAJ:n hallitus hyväksyi kaksi peruskoulun vuosityöaikakokeilua – opettaja iloitsee työajan selkeytymisestä

OAJ:n hallitus antoi kahdelle Vantaan peruskoululle luvan aloittaa kolmivuotisen kokeilun vuosityöajasta. Leppäkorven koulun laaja-alainen erityisopettaja Päivi Viljamaa iloitsee pääsystään mukaan.
Leppäkorven koulun laaja-alainen erityisopettaja Päivi Viljamaa on tyytyväinen. Ensi lukuvuonna hänellä on jokaiseen työtehtävään varattu aikaa ja kaikesta maksetaan palkkaa. Vuosityöaikasuunnitelmassa osa työajasta on paikkaan ja aikaan sidottua ja osa sitomatonta.
 
Valtaosa Leppäkorven koulun opettajista äänesti kolmivuotisen vuosityöaikakokeilun puolesta. Tänään keskiviikkona OAJ:n hallitus hyväksyi kokeilusopimuksen, ja elokuussa kokeilu voi alkaa.
 
Viljamaa odottaa kokeilua innolla. Kahdenkymmenen vuoden aikana hän on urallaan nähnyt, miten ”järkyttävästi” opettajan työn tekeminen on muuttunut.
 
– Ennen opetettiin ja suunniteltiin omaa opetusta. Nyt opettaminen on edelleen keskiössä, mutta sen lisäksi työhön on tullut paljon muutakin.
 
Aikaa yhteistyölle
 
Erityisopettajana Viljamaan työhön kuuluu paljon oppilaspalavereja ja yhteistyötä muun muassa kotien kanssa. Iso osa työaikaa kuluu paperityöhön, kuten pedagogisiin asiakirjoihin. Myös tiimityö muiden opettajien kanssa haukkaa aikaa.
 
Työn muutos kohti yhteistä tekemistä on Viljamaan mielestä erinomainen asia. Esimerkiksi työpariopettajuudesta on koulussa hyviä kokemuksia. Viljamaalla itsellään on kahdeksan luokanopettajaa, joiden kanssa hän opettaa samanaikaisesti ja tekee yhteistyötä viikoittain.
 
Nykyisessä opetustunteihin perustuvassa työssä Viljamaalla ei ole ollut aikaa istahtaa luokanopettajien kanssa kasvokkain. Yhteiset tunnit on pitänyt suunnitella välitunneilla, Wilmassa ja Whatsappissa. Vuosityöajassa yhteiseen suunnitteluun varattaisiin työaikaa.
 
– Vaikka yhteistyö on tämän työn suola, vasta nyt meitä kannustetaan seuraamaan, miten paljon siihen menee aikaa. Nykyinen YS-aika ei riitä, vaikka sen rajoissa olen pyrkinyt työni pitämään.
 
Oman työn rajaaminen ei ole helppoa. Viljamaa joutuu miettimään tarkkaan, mitä pystyy tekemään, jotta työaika pysyisi kohtuuden rajoissa.
 
– Välillä se harmittaa, koska erityisopettajan työhön kuuluu niin paljon muutakin kuin opetusta. 
 
Ulos harmaalta alueelta
 
Opetusvelvollisuuteen perustuva työaikamalli on Viljamaan mielestä vanhanaikainen. Siksi hänen oli helppo äänestää vuosityöaikakokeilun puolesta.
 
– Jos nykyistä mallia halutaan muuttaa, jostain täytyy lähteä kokeilemaan ja kehittämään. Vaikka vuosityöaikaa on sosiaalisessa mediassa ryöpytetty, useimmat opettajat meidän koulussa ovat sitä mieltä, että jostain pitää lähteä liikkeelle, kerätä kokemuksia ja katsoa, millainen uusi työaikamalli voisi olla.
 
Erityisesti vuosityöaikamallissa Viljamaata viehättää se, että kaikki opettajan työ on samanarvoista ja siitä maksetaan korvaus.
 
– Nyt työssä on paljon harmaata aluetta, joka ikään kuin kuuluu opettajan työhön, mutta joka tehdään omalla ajalla. 
 
Vuosityöaikakokeilussa seurataan tarkasti, paljonko kuhunkin työtehtävään menee aikaa. Jos huomataan, että johonkin tehtävään on mitoitettu liian vähän tunteja, keskustellaan yhdessä, mitä tehdään. Jos 1520 tunnin minimi ei riitä, voi saada lisäkorvausta.
 
– Eihän me saada koulua pyörimään, ellei hommia tehdä. Yksi hyvä puoli vuosityöajassa on se, että työt jakaantuvat tasaisemmin, Viljamaa sanoo.
 
Oma työ hallintaan
 
Vuosityöaikamalli on Viljamaan mielestä hyvä työkalu myös oman työn rajaamiseen. Jos itselle annettu tuntimäärä ei riitä, on hyvä tarkastella omia työtapoja. Hän uskoo, että vuosityöaikakokeilu poikii paljon arvokasta tietoa siitä, paljonko aikaa eri työtehtäviin käytetään.
 
– Opettajan työ on sellaista, että sitä voi loputtomasti suunnitella, mutta siihenkin on pakko vetää rajaa. On hyvä tietää, että tiettyyn tehtävään on varattu tietty aika. Se on hyvä lähtökohta.
 
Kehittämisintoa Leppäkorven koulussa riittää. Viljamaa on aikaisemmin osallistunut myös laaja-alaisten erityisopettajien vuosityöaikakokeiluun. Nyt alkava kokeilu on hänen mielestään vielä parempi, koska siinä ovat mukana kaikki opettajat eikä vain yksi ammattiryhmä.
 
– Tuntuu kivalta, että meidän koulu lähti kokeiluun mukaan. Olen kiitollinen myös Vantaan kaupungille, että meille tarjottiin tähän mahdollisuus.
 
Kuusi kuntaa kiinnostui
 
OAJ ja Kuntatyönantajat KT sopivat tammikuussa perusopetuksen vuosityöajan kokeilusta. Kunnat ovat käyneet paikallisia neuvotteluja kokeiluun osallistumisesta. Kokeiluun on tarvittu opettajien enemmistön suostumus. Kunkin sopimuksen kokeilun aloittamisesta hyväksyy aina OAJ:n hallitus.
 
Keskiviikkona OAJ:n hallitus päätti hyväksyä Vantaan kaupungin kokeiluvirkaehtosopimuksen Leppäkorven ja Vierumäen koulujen opettajien työajasta ja palkkauksesta. 
 
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu kestää kolme vuotta, mutta sopimus voidaan irtisanoa myös kesken kauden. Jos kokeilusopimus irtisanotaan, kokeilu loppuu kaikissa kunnan kokeilukouluissa.
 
Vantaan lisäksi vuosityöaikakokeilusta ovat olleet kiinnostuneita Helsinki, Espoo, Tampere, Kajaani, Vaasa ja Lahti.
 
Vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit sekä niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Työaika jakaantuu aikaan ja paikkaan sidottuun sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan sitomattomaan työaikaan.
 
 
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Veikko Somerpuro
 
 
 
 
 
null