Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Sote lähtee kunnilta – kuinka syntyy sivistyskunta?

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, kasvatuksesta ja koulutuksesta tulee kuntien tärkein tehtävä. Tulevaisuuden kuntien voidaan sanoa olevan sivistyskuntia.
Kuinka sote-uudistus vaikuttaa kuntien sivistyspalveluihin? Asiaa pohdittiin Lape-päivillä 23.–24. huhtikuuta Helsingissä.
 
Lape-päivien nimi tulee Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta lapesta, joka on hallituksen kärkihanke vuosina 2016–2018. Sen tavoitteena on vähentää lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta ja pyrkiä auttamaan lasta ajoissa ja matalalla kynnyksellä. Lapea johtavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
 
Lape-päivien esityksissä hahmoteltiin sitä, millainen lapsi- ja perhelähtöinen kokonaisuus lape-muutostyöstä syntyy. Entä miten lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan sivistyskunnassa, ja millainen sivistyskunta tulee olemaan tulevaisuuden toimintaympäristönä?
 
Avauspuheenvuorossaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen korosti, että maakuntauudistuksen lomassa ei saa unohtaa kuntarakenteen kehittämistarvetta.
 
– Meillä on kuntia, joissa syntyy vuodessa vain muutamia lapsia, hän muistutti.
 
Myös ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen nosti puheenvuorossaan esiin huolen siitä, miten hallinto ja yhteistyö maakunnan kanssa pystytään hoitamaan kunnissa, joissa sama henkilö toimii vaikkapa sekä sivistystoimen johtajana, rehtorina ja antaa opetusta.
 
Suuntaviivat sivistyspoliittisesta ohjelmasta
 
OAJ:ssä tulevaisuuden sivistyskuntien kehittymistä seuraa koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen.
 
Pulkkisen mielestä jokaisella kunnalla pitää olla selkeät suunnitelmat kasvatus- ja koulutuspalveluiden kehittämiseksi kunnassa. Samalla on tärkeä varmistaa, että yhteistyö ja tiedonsiirto toimii hyvin kunnan ja uuden maakunnan välillä, sillä esimerkiksi neuvolapalvelut ja koululaisten terveydenhuollon järjestää tulevaisuudessa maakunta. 
 
– Kunnat tarvitsevat sivistyspoliittisen ohjelman, johon kootaan keskeisimmät tavoitteet pitkäjänteisen kehittämisen tueksi. Kunnat tarvitsevat myös indikaattoreita laadukkaan itsearvioinnin ja arvioinnin tueksi.
 
Pulkkisen mielestä on tärkeää arvioida, mikä on kestävä kuntarakenne.
 
– Jotta kasvatusta ja koulutusta pystytään järjestämään tasa-arvoisesti joka kunnassa, tärkeitä asioita ovat perusrahoituksen riittävyys ja toimiva valtionosuusjärjestelmä. Samalla on otettava myös kuntarakenne tarkasteluun. Haluamme, että jokaisella kunnalla on edellytykset keskittyä sen tärkeimpään tehtävään, kasvatukseen ja koulutukseen.
 
Lue myös
 
OAJ korosti vuoden 2017 kuntavaalikampanjassaan sote-uudistuksen vaikutusta kuntiin. Tutustu OAJ:n vaalimateriaaleihin täällä.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: 123RF
 
null