Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Työnilo karkasi opettajilta – huomattava muutos heikompaan

Opettajien arviot työoloistaan ja työkyvystään ovat heikentyneet selvästi muutaman vuoden takaisesta, kertoo Opetusalan työolobarometri. Terveydelle vaarallista työstressiä esiintyy nyt opettajilla enemmän kuin työntekijöillä keskimäärin.
Opetusalan työolobarometriin vastasi marraskuussa 2017 yhteensä 1 127 opettajaa ja opetus- ja kasvatusalan esimiestä varhaiskasvatuksesta yliopistoon.
 
Myös edellisillä mittauskerroilla, vuosina 2013 ja 2015, opettajat kertoivat kokevansa stressiä ja ilmoittivat työmäärän mittavaksi.
 
– Työn raskaista puolista huolimatta he kokivat vielä yleisesti onnistumisen tunnetta ja työniloa, mutta 2017 ne eivät enää auttaneet jaksamaan eteenpäin. Muutos heikompaan oli huomattava, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio toteaa.
 
 
Moni uurastaa iltaisin ja viikonloppuisin
 
Selvä enemmistö vastaajista ilmoitti työmäärän kasvusta. Työmäärää pitivät hallitsemattomana erityisesti varhaiskasvatuksessa, lukioissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevät vastaajat.
 
Yli puolet opettajista ja esimiehistä tekee selvityksen mukaan töitä viikonloppuisin molempina päivinä ja keskimäärin kolmena arki-iltana viikossa. Työt näyttävät jakautuvan epätasaisesti ja se kuormittaa opettajia, Länsikallio toteaa.
 
 
Kiusaaminen yhä yleistä
 
Myös kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun kokemukset ovat yhä yleisiä opetusalalla. Naisista lähes puolet ja miehistä reilu kolmannes oli kokenut epäasiallista kohtelua tai kiusaamista kuluneen vuoden aikana. Eniten kiusaamista aiheuttivat oppilaat ja opiskelijat, mutta myös työyhteisöjen sisällä toimittiin epäasiallisesti.
 
Väkivaltaa työssään oli kokenut joka kymmenes vastaaja.
 
 
Esimiehet tarvitsevat aikaa johtamiseen
 
Vastaajat arvioivat opetusalan esimiesten toiminnan heikommaksi kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin.
 
– Esimiesten ja johdon rooli työhyvinvoinnin johtajana on selvityksen mukaan korvaamaton. Esimiehillä pitää olla aikaa hyvinvoinnin ja henkilöstön johtamiselle, Länsikallio muistuttaa.
 
 
Hankkeista siirryttävä pitkäkestoiseen kehittämiseen
 
Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan perusrahoituksen on oltava riittävää, jotta annetut tehtävät ylipäätään pystytään toteuttamaan. 
 
– Määräaikaisesta hankerahoituksesta on siirryttävä pitkäkestoisiin ja toiminnan laatua parantaviin, yli hallituskausien ulottuviin ohjelmiin, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen tähdentää.
 
Luukkaisen mukaan opettajien lisääntynyt stressi ja kielteiset ilmiöt kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa osoittavat, ettei resurssien mitoitus ole kunnossa.
 
– Riittävä opettajamitoitus on turvattava lailla. Samaten koulut ja rehtorit tarvitsevat keinoja, joilla ne voivat puuttua nopeasti oppilaiden ongelmatilanteisiin. Lisäksi opetuksen järjestäjälle pitää säätää velvollisuus seurata lasten ja nuorten koulunkäynti- ja opiskelukykyä, Luukkainen esittää.
 
Täydennyskoulutuksessa opettajille ja esimiehille pitäisi tarjota arjessa auttavaa hyvinvointi- ja turvallisuuskoulutusta. Osaamisen kehittymistä voitaisiin seurata opettajarekisterin avulla, johon myös tiedot täydennyskoulutuksesta koottaisiin. Opetusalan kuormitustekijöitä OAJ seuraisi yhdessä työnantajien kanssa. Esimiestyötä OAJ mitoittaisi niin, että yhdellä esimiehellä olisi enintään 20 johdettavaa.
 
null