Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

”Korkeakoulutyöryhmä ei paneudu selvityksiin” – valtuutetut tenttasivat ministeriä

Erja Kosonen tiedusteli ministeriltä, miksi korkeakoulujen hyvinvointityöryhmä ei esitä henkilöstön jaksamista parantavia toimenpiteitä.
OAJ:n valtuustossa vieraillut opetusministeri vastasi valtuutettujen kysymyksiin. Pinnalle nousivat muun muassa korkeakoulujen henkilöstön hyvinvointi ja peruskoulun erityisopetuksen tila. 
Miksi opetusministeriön nimeämä korkeakoulujen visiotyöryhmä ei kuuntele selvityksiä ja kyselyjä?
 
Näin kysyi Yliopistojen opetusalan liiton YLL:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Erja Kosonen opetusministeri Sanni-Grahn Laasoselta OAJ:n valtuustossa torstaina. Ministeri vastaili valtuutettujen kysymyksiin heille pitämänsä puheen jälkeen.
 
Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa vuodelle 2030 halutaan nostaa korkeakoulujen houkuttelevuutta myös työpaikkana, minkä tueksi ministeriö nimesi myös Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt -nimisen työryhmän, Kosonen taustoitti.
 
– Työryhmään on viety yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajaryhmien harkittuja esityksiä korkeakoulujen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Työryhmän työ on kuitenkin osoittautumassa pettymykseksi, eikä se keskity kyselyissä ja selvityksissä nousseisiin henkilöstöä koskeviin asioihin, musiikin lehtori Kosonen kritisoi.
 
”Oman äänen on kuuluttava”
 
Kososen mukaan työryhmä ei esitä toimenpiteitä, joilla henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia ja jaksamista kehitetään. Kosonen kysyikin, mitä ministeri aikoo tehdä, jotta tavoite Suomen parhaista työpaikoista korkeakouluissa voisi toteutua.
 
Grahn-Laasosen mukaan korkeakoulujen visioryhmän työ on sinällään kesken, ja hän koki sen kommentoinnin ministerinä hankalaksi myös korkeakoulujen itsenäisyyden kannalta.
 
– Mutta tietysti toivon, että ryhmässä mennään kohti tuota tavoitetta. Toivoisin, että tämän ajan vaatima ihmisten ja henkilöstön mukaan ottaminen tunnistetaan työryhmässäkin. Oman äänen on kuuluttava yhteisössä, Grahn-Laasonen vastasi.
 
Ministeri vertasi työtä korkeakouluissa siihen luottamukseen, jota esimerkiksi suomalainen peruskoulu parhaimmillaan nauttii.
 
– Opettajien korkea koulutustaso tekee heistä vahvoja ja autonomisia ammattilaisia, joiden ei tarvitse koko ajan kysellä lupaa siihen, mitä he opetuksessa tekevät. Tällainen luottamus olisi tärkeää tietenkin myös korkeakouluyhteisöissä.
 
Huutava tarve erityisopettajille
 
OAJ:n yleissivistävien opettajien OAJ-YSI:n puheenjohtaja Petri Kääriäinen kysyi erityisopetuksen tilanteesta.
 
– Se viesti opettajilta ja rehtoreilta tulee, että kouluissa on iso pula erityisopettajista. Lapset tarvitsisivat erityisopettajan asiantuntevaa apua oppimisen edistämiseksi. Mitä ministeriö aikoo tehdä tälle asialle, joka varmasti on teidän tiedossanne?
 
Grahn-Laasosen mukaan hallituksen teettämää arvioita kolmiportaisen tuen toimivuudesta tehdään parhaillaan.
 
– Oma kenttätuntumani on, että se toteutuu hyvin vaihtelevasti edelleen. Varmasti olemme melkeinpä yksimielisiä siitä, että ajatus erityisoppilaiden integroimisesta kaikkien muiden oppijoiden joukkoon on perusperiaatteena hyvä. Mutta jos resurssit eivät ole seuranneet mukana, se on kestämätön tilanne, joka aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta kaikille, ministeri vastasi.
 
Teksti: Matias Manner
Kuva: Jarkko Mikkonen
null