Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Grahn-Laasonen: Varhaiskasvatuksen kehittäminen ei lopu lakiuudistukseen

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Arkistokuva.
Varhaiskasvatuksessa keskitytään seuraavaksi varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien lisäämiseen sekä erityisen tuen kysymysten ratkomiseen, kertoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Uudistuksia ja kehitystyötä on tekeillä tänäkin lukuvuotena jokaisella koulutusasteella. Silti syyskuun alussa voimaan tuleva varhaiskasvatuslaki ja muut lapsen opinpolun alkupään uudistamisen aikeet nousivat keskiöön Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä lukuvuoden alun tiedotustilaisuudessa.
 
– Uusi varhaiskasvatuslaki lienee kuitenkin tämän syksyn isoin yksittäinen uudistus. Se on iso ja historiallinen edistysaskel varhaiskasvatuksessa, koska se sitoo varhaiskasvatuksen erottamattomaksi osaksi koulutuspolkua ja lisää alan ammattilaisten arvostusta, sanoi tilaisuudessa puhunut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
 
Maaliin saatu varhaiskasvatuslaki ei sekään tarkoita, että varhaiskasvatuksen kehittäminen loppuisi tähän. Grahn-Laasosen mukaan varhaiskasvatuksen uudistamisen valmistelun seuraava vaihe aloitetaan heti, kun laki on tullut voimaan ensi kuun alussa.
 
– Olemme sopineet, että yhtenä seuraavana askeleena käynnistämme laajan koulutusfoorumin, jossa uuden henkilöstörakenteen edellyttämiä toimia aletaan valmistella. Foorumissa tavoitteena on muun muassa lisätä entisestään varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä yliopistoissa.
 
Erityinen tuki puhutti
 
Erityinen tuki – tai oikeastaan sen puute – nousi puheenaiheeksi useammankin koulutusasteen haasteita purettaessa.
 
Aiemmin päivällä OAJ julkaisi selvityksensä, jonka mukaan erityisen tuen saatavuus ei toteudu esiopetuksessa lain edellyttämällä tavalla. Saman ongelman OAJ on aiemmin nostanut esiin perusopetuksessa.
 
Yleisradion toimittaja kysyi tilaisuudessa, miten erityisen tuen puutteet korjataan esiopetuksessa ja peruskoulussa. OKM:n opetusneuvos Jussi Pihkala korosti yhteisopettajuuden roolia ja kertoi, että tekeillä on myös valtioneuvoston teettämä selvitys kolmiportaisen tuen toimivuudesta. Raportti julkaistaan syyskuussa.
 
Varhaiskasvatuksen osalta erityisen tuen kysymykset kuuluvat Grahn-Laasosen mukaan heti seuraavaan varhaiskasvatuksen kehittämisvaiheeseen.
 
Tarve jatkaa varhaiskasvatuslain kehittämistä oli esillä tänään myös Ylen Aamu-tv:ssä sekä OAJ:n mediatilaisuudessa.
 
OAJ:n infossa puheenjohtaja Olli Luukkainen korosti tuen vahvistamisen lisäksi sitä, että päiväkotien ryhmäkokoja koskevat säädökset on korjattava. Hänen mukaansa olisi myös määriteltävä nykyistä tarkemmin, mitä pedagoginen varhaiskasvatus tarkoittaa.
 
Hankkeilla vahvistetaan tasa-arvoa ja kokeillaan maksuttomuutta
 
Grahn-Laasonen muistutti myös varhaiskasvatuksen ”tasa-arvorahasta”, jota jaetaan 10 miljoonaa euroa tänä syksynä Opetushallituksessa aukeavasta rahoitushaussa. Rahalla voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa.
 
Kehittämistoimena Grahn-Laasonen nosti esiin myös juuri alkaneen 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun, jossa on mukana 19 kuntaa ja viidesosa ikäluokasta. Kokeilun tavoitteena on nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.
 
– Meillä on jo nyt olemassa ensitietoja kokeilun vaikutuksista. Olen jututtanut kokeilussa mukana olevia kuntia, ja osallistumisasteen tiedetään jo nyt nousevan, ministeri kertoi.
 
Työrauhaa ja kokonaisvaltaista kehittämistä
 
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen korosti, että kaiken uudistamisen ja kehittämisen keskellä tulee muistaa myös perusasiat koulurauhan varmistamiseksi. Hän otti puheeksi niin esi- ja peruskoulun aloittavien turvallisuuden liikenteessä kuin kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemisenkin.
 
– Sellainenkin tutkimustieto on, että netti häiritsee pojista 12 prosentin nukkumista ja syömistä. Periaatteista, kuten vaikkapa kännykän käytön pelisäännöistä olisi muistettava puhua, sanoi Heinonen.
 
"Koulurauhan perustaso” varmistetaan Heinosen mukaan sillä, että kouluissa, kunnissa ja opetuksen järjestäjien tasoilla kaikille toimijoille taataan työrauha. Kehittämisessä tulisi hänestä puhaltaa yhteen hiileen ja huomioida työn kokonaisvaltaisuus.
 
–  Onnistuneimmassa kehittämistyössä, kuten tutoropettaja-mallissa tai Liikkuva koulu -hankkeessa yhdistävä tekijä on ollut se, että niissä huomioidaan kouluyhteisö aivan kokonaan. Niin valtakunnalliset kuin kuntien omat kokeilut ja pilotit tulisikin tehdä niin, että kaikki kehittäminen nivoutuu samaan kokonaisuuteen, Heinonen sanoi.
 
Teksti: Matias Manner
 
Voit katsoa Periscope-lähetyksen OAJ:n mediatilaisuudesta täällä.
 
null