Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OECD:n koulutusvertailu ei anna Suomelle aihetta iloon – OAJ esittää ratkaisuja ongelmiin

Lähde: OECD, Education at a Glance 2018
OECD:n tänään julkistamat tilastot paljastavat Suomen jäävän muista maista jälkeen muun muassa varhaiskasvatukseen osallistumisessa ja perusopetuksen rahoituksessa.
Suomi on yhä jäljessä muita OECD-maita alle kouluikäisten lasten osallistumisessa varhaiskasvatukseen, vaikka osallistujamäärät ovat kasvaneet vuosina 2005­–2015.
 
Tieto käy ilmi kehittyneiden maiden talousjärjestön OECD:n vuosittaisesta Education at a Glance -selvityksestä, joka julkistettiin kaikissa jäsenmaissa tänään.
 
OAJ: Lapsille subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen
 
OAJ:n koulutuspoliittinen asiantuntija Suvi Pulkkinen ei ole yllättynyt tiedosta, että Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus jää selkeästi jälkeen muista Pohjoismaista ja OECD:n keskiarvosta. Harmissaan hän on silti. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatukseen osallistuminen hyödyttäisi erityisesti vähemmän koulutetusta perhetaustasta tulevia lapsia.
 
Pulkkisen mukaan Suomessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan jokaisen lapsen tasa-arvoista oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
 
– Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus pienensi lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen tuntimäärää, siksi rajaus pitää perua. Suomessa on myös edettävä kohti maksutonta varhaiskasvatusta, joka on nyt noin puolessa Euroopan maista, Pulkkinen vaatii.
 
Hän huomauttaa, että myös oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa on saatava kuntoon.
 
Perusopetus tehokasta mutta huonosti resursoitua
 
Tilastoista selviää, että muihin OECD-maihin verrattuna lasten koulupäivät ovat Suomessa lyhyitä. Vaikka käytettävissä oleva aika käytetään todella tehokkaasti oppimisen edistämiseen, oppimistulokset ovat laskussa.
 
–Moni lapsi hyötyisi siitä, että saisi enemmän opetusta. Lapset myös viettävät pitkään aikaa yksin kotona koulupäivän jälkeen, Pulkkinen sanoo.
 
Hän tähdentää, että jokaisessa kunnassa pitäisi käydä rohkeasti keskustelua siitä, onko opetusta tällä hetkellä riittävästi.
 
–Näin eduskuntavaalien alla olisi hyvä pohtia, mitä etuja olisi tuntikehyksen nostamisella, koulujen kerhotoiminnan vahvistamisella ja taiteen perusopetuksen tuomisella koulupäivien yhteyteen.
 
Education at a Glance -selvitys paljastaa myös, että Suomi käyttää edelleen muita Pohjoismaita huomattavasti vähemmän rahaa perusopetukseen. Suomi on miljardi euroa jäljessä pohjoismaisesta keskiarvosta, eikä tilanne ole muuttunut sitten edellisen vertailun.
 
Nuorten työllisyysaste heikko
 
Selvityksen mukaan 25–34-vuotiaiden suomalaisten työllisyysaste on Suomessa heikko. Ongelmana pidetään myös sitä, että alhainen koulutus on ylisukupolvista.
 
– OAJ on huolissaan koulutustason laskusta ja kouluttautumattomuuden periytymisestä. Koulutustason laskuun on tartuttava. Suomi tarvitsee enemmän korkeasti koulutettuja, Pulkkinen sanoo.
 
Hän korostaa myös perhevapaauudistuksen merkitystä.
 
–Se parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla ja edistäisi perhevastuiden tasaisempaa jakautumista.
 
Oppivelvollisuudesta ratkaisuja ongelmiin
 
Suomessa näkyy edelleen selvästi perhetaustan vaikutus kouluttautumiseen. Suomessa esimerkiksi lukioon hakeutuvien vanhemmista 71 prosentilla on korkeakoulututkinto, kun Ruotsissa vastaava luku on 55 prosenttia.
 
OAJ:n mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen olisi keino estää koulupudokkuutta ja vähentää perhetaustan vaikutusta kouluttautumiseen.
 
–Myös oppimisen tuki olisi saatava kuntoon, jotta kaikki saisivat aidosti tarvitsemaansa tukea oppimiseen, Pulkkinen sanoo.
 
Lisää aiheesta
 
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuvat: OECD, Education at a Glance 2018
 
 
null