Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Korkeakoulu-uudistukset arvioitiin – selvitys horjuttaa duaalimallia

OAJ:n mielestä yliopisto ja ammattikorkeakoulu kehittyvät parhaiten kummankin oman lainsäädännön kautta. OAJ ihmettelee OwalGroupin raportin ilmauksia, joilla kaivetaan maata duaalimallin alta.
Käytännössä olemme liukumassa pois korkeakoulujen duaalimallista, vaikka sen säilyttäminen on kirjattu esimerkiksi korkeakouluvisioon.
 
Näin lukee opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa selvityksessä, jossa summataan sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen lakiuudistusten hedelmiä. Selvitys julkistettiin tänään perjantaina Helsingissä.
 
Uusi yliopistolaki tuli voimaan vuonna 2010. Ammattikorkeakoulujen lainsäädäntö uudistettiin vuonna 2014. Nyt julkaistun selvityksen teki OwalGroup, joka laati selvityksen myös selvityksen yliopistolain vaikutuksista vuonna 2016.  
 
Oma lainsäädäntö ei ole jarru
 
Duaalimallilla tarkoitetaan sitä, että yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on omat lainsäädäntönsä ja omat tehtävänsä. Selvityksen mukaan tämä on omiaan hidastamaan korkeakoulusektorin kehitystä.
 
– Ihmettelemme tulkintaa, koska vajaa vuosi sitten ilmestyneen korkeakouluvision tahtotilaksi kirjattiin, että korkeakoulujärjestelmämme on voimavara ja se tulee säilymään, toteaa erityisasiantuntija Hannele Louhelainen OAJ:stä.
 
Visiossa lähdetään siitä, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vahvoja instituutioita, joihin kansalaiset ja työelämä voivat luottaa.
 
OAJ:n mielestä yliopisto ja ammattikorkeakoulu tarvitsevat jatkossakin erillisen lainsäädännön, rahoituksen ja ohjauksen.
 
– Se mahdollistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen dynaamisen kehityksen ja tarjoaa raamit sekä korkeakoulujen väliselle yhteistyölle että erilaistumiselle koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.
 
Amk ja yliopisto hyödyntävät toisiaan
 
OAJ:lle duaalimalli merkitsee kahta vahvaa pilaria, joista toinen on tieteen ja toinen ammattiosaamisen pilari.
 
Ammattiosaamisen kehittämisessä hyödynnetään tiedettä ja tutkimusta. Tiede ja tutkimus hyödyntävät puolestaan niitä verkostoja, joita amkilla on työelämän suuntaan.
 
Duaalimallille rakentaminen on viisasta, sillä yhteiskunta huutaa yhä vahvemmin kahdenlaisen osaamisen perään.
 
– Vakinaiset ammattikorkeakoulut syntyivät noin 22 vuotta sitten, ja työelämä on oppinut tunnistamaan ja käyttämään amkien tuottamaa osaamista, Louhelainen sanoo.
 
Johtajavalta on lisääntynyt
 
Raporttiin on kirjattu asioita, joista myös OAJ kantaa huolta. Raportissa todetaan, että korkeakoulujen rahoitusta leikattiin ja useammassa korkeakoulussa jouduttiin käymään yt-neuvotteluja, jolloin osa uudistuksen potentiaalisista myönteisistä vaikutuksista on jäänyt samanaikaisesti toteutettujen rahoitusleikkausten varjoon.
 
Opettajien ja tki-henkilöstön määrä on kutistunut korkeakoulujen lakisääteisiin tehtäviin ja kehittymistavoitteisiin nähden huolestuttavan paljon.
 
Ammattikorkeakouluista on vuodesta 2011 lähtien on työvoima pienentynyt noin 17 prosenttia. Yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä on vähentynyt 3,5 prosentilla ja opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 26 prosentilla. Tämä on näkynyt työmäärän lisääntymisenä.
 
Uudistusten kerrotaan lisänneen korkeakoulujen päätösvaltaa niiden omasta taloudesta ja hallinnosta, mutta rahoitusjärjestelmä rajoittaa edelleen korkeakoulujen todellista autonomiaa.
 
– Korkeakoulujen vastuun lisääntyminen omasta taloudesta näkyy henkilöstölle niin, että työssä ollaan todella tulostietoisia. Ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen käytetty työaika on lisääntynyt. Opetushenkilöstön palautevirta ja huoli kohdistuu isosti opetuksen laatuun, OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen kertoo.
 
Osaamiskeskittymät tuovat yhteistyötä
 
Tanskasen mukaan tätä selvitystä tullaan lukemaan tarkkaan viidessä työryhmässä, jotka valmistelevat parhaillaan toimenpiteitä korkeakouluvision toteuttamiseksi.
 
Korkeakoulutuksen tiekartta ja kehittämisohjelmat on määrä julkaista loppuvuodesta.
Uudistukset ovat tehostaneet korkeakoulujen päätöksentekoa ja parantaneet niiden tuloksellisuutta. Selvitys vahvistaa myös sen, että uudistukset ovat tehneet korkeakoulujen johtajajärjestelmistä johtajakeskeisempiä ja etäännyttäneet erityisesti yliopistoyhteisöjä päätöksenteosta.
 
– Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja niiden kasvattaminen esimerkiksi lainsäädännöllä ovat olleet henkilöstön hyvinvointia pohtivassa työryhmässä voimakkaasti pöydällä, mutta ymmärrys asialle on vähäistä, Tanskanen sanoo ja muistuttaa, että maaliskuisessa kannanotossaan sivistysvaliokuntakin edellytti, että  visiotyössä kiinnitetään aivan erityistä huomiota yliopistojen henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin.
 
OAJ:ssä uusi korkeakoulutyöryhmä
 
OAJ:ssä korkeakoulutuksen suuntaa pohditaan vasta perustetussa korkeakoulutyöryhmässä. Ryhmässä tutkitaan myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön kehittämistä ja mietitään, mitä toimia pitää tehdä, jotta yhteistyön tekemiseen olisi parhaat ja turvatut mahdollisuudet.
 
Hyvää yhteistyötä rakennetaan luontevasti yhteisen toiminnan kautta. OAJ:n mielestä toimiva malli yhteistyön toteuttamiselle ovat osaamiskeskittymät, joista yhtenä esimerkkinä on Kuopion Savilahti.
 
Alueelle on valmistumassa innovaatio- ja yrityskeskittymä Savilahden kolmen koulutusasteen, tutkimuslaitosverkoston ja yritysten muodostama kampus.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Veikko Somerpuro
 
null