Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Lisää tehtäviä, vähemmän rahaa – miten korkeakoulut selviävät?

Korkeakoulujen pitäisi kouluttaa entistä enemmän nuoria ja tarjota lisäksi aikuisille jatkuvaa täydennyskoulutusta niukentuvilla resursseilla. Outo yhtälö puhutti vasta perustettua OAJ:n korkeakoulutyöryhmää.
Korkeakouluvisio 2030 esittää, että yli puolelle 25-34 -vuotiaista nuorista pitää saada korkeakoulututkinto. Samalla aikuisten kouluttamista korkeakouluissa ollaan lisäämässä.
 
– Rahoittaja sanoo, ettei jatkuvan kouluttamisen tehtävä tuota lisäkustannuksia, mutta me opettajat tiedämme, että se tuottaa. Tällä rahoitusmallilla se tarkoittaa sitä, että resursseja joudutaan nipistämään nuorten perustutkinnoista, sanoo vastaperustetun OAJ:n korkeakoulutyöryhmän puheenjohtaja Päivi Koppanen.
 
Vuoden 2019 talousarvioesitys ei hyvältä näytä, sillä korkeakoulujen jatkuva oppiminen jäi ilman rahoitusta. Ensi vuonna korkeakouluilla tulee olemaan vähemmän rahaa kuin tänä vuonna, koska indeksit on jäädytetty eikä kustannusten nousua kompensoida.
 
Amkin ja yliopiston yhteistyökuviot syynissä
 
Opetusalan Ammattijärjestöön päätettiin perustaa korkeakoulutyöryhmä, koska korkeakoulukentässä tapahtuu niin paljon.
 
Ryhmän ensimmäisessä kokouksessa puhuttivat erityisesti rahoitusmallit, jotka muuttumassa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.
 
– Vaikutuksista ei ole olemassa kunnollisia laskelmia, ja se hirvittää, Koppanen sanoo.
 
Korkeakouluryhmässä yliopiston ja ammattikorkeakoulun ay-vaikuttajat pohtivat yhdessä korkeakoulusektorin kokonaisuutta: koulutuspolitiikkaa, palkkapolitiikkaa sekä järjestö- ja viestintäpolitiikkaa.
 
– Valmistelemme korkeakouluasioita OAJ:n päättäjille. Pohdimme esimerkiksi sitä, millainen palkkausjärjestelmä toimisi parhaiten yhdistelmissä, joissa yliopisto ja ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä.
 
Mitä maksaa amkille Tampere3?
 
Päivi Koppanen toimii OAJ:n pääluottamusmiehenä Tampereen ammattikorkeakoulussa.
 
Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat vuoden 2019 alusta yhdistymässä uudeksi säätiöyliopistoksi. Tämä Tampereen korkeakoulusäätiö on myös Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistaja.
 
Opetusyhteistyötä rakennetaan eri aloille parhaillaan, ja esimerkiksi amkissa ja yliopistossa opiskelevilla insinööreillä on yhteisiä opintoja jo 80 opintopistettä.
 
– Minua kiinnostaa, mitä esimerkiksi kirjasto ja muut yhteiseksi muuttuvat toiminnat maksavat amkille. Yhtään rahaa ei ole varaa hukata, sillä vuosina 2012-2019 meiltä leikattiin viidesosa rahoituksesta, Koppanen sanoo.
 
Työhyvinvointi huolestuttaa
 
Syksyn aikana on tarkoitus pureutua korkeakoulujen henkilöstön työhyvinvointiin.
 
Jaksaminen näyttää punaista sekä OAJ:n työolobarometrissä että viime viikolla julkaistuissa OwalGroupin laatimissa selvityksissä, joissa kartoitettiin lakimuutosten vaikutuksia korkeakouluissa ja vielä erikseen ammattikorkeakouluissa.
 
Väsyminen näkyy myös Koppasen omalla työpaikalla Tampereen ammattikorkeakoulussa.
 
– Ihmiset pitävät työstään, mutta alkavat olla puhki jo alkusyksystä. Kun ei ole aikaa olla tehdä töitä kunnolla, se turhauttaa.
 
Korkeakoulutyöryhmässä terävöityvät myös OAJ:n eduskuntavaalitavoitteet ensi huhtikuun vaaleihin.
 
– Meidän mielestämme esimerkiksi duaalimallilla on paikkansa. Se tarkoittaa, että amkilla ja yliopistolla omat lainsäädännöt ja tutkinnot, mutta ne tekevät tiivistä yhteistyötä toistensa kanssa.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuvat: Heikki Pölönen
 
OAJ:n korkeakoulutyöryhmässä OAO:n (OAJ:n Ammatilliset opettajat) ja YLL:n (Yliopistojen opetusalan liitto) edustajat pääsevät vaihtamaan näkemyksiä. Takarivissä vasemmalta Jarno Varteva (OAO), Sari Mokkila-Karttunen (OAO), Tuija Salminen (OAO), Erja Kosonen (YLL), ryhmän varapuheenjohtaja Santeri Palviainen (YLL) sekä Åke Finne (YLL). Eturivissä vasemmalta lukion opettaja Tiina Karjalainen (YSI), ryhmän puheenjohtaja Päivi Koppanen (OAO), OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen sekä korkeakouluasiamies Pasi Repo. Mukaan ei tällä kertaa päässyt opiskelijoiden edustaja Aleksi Vehmassalo SOOLista.
null