Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Oppimisen tukea, rahaa ja ”kelpoisuuslupaus” – kansanedustajat linjasivat koulutustavoitteitaan OAJ:n puoluepaneelissa

Puolueiden koulutuspoliittiset linjaukset alkavat hakeutua uomiinsa, kun eduskuntavaaleihin on aikaa puolisen vuotta. Kansanedustajat avasivat puolueidensa koulutuslinjauksia OAJ:n paneelikeskustelussa.
OAJ julkaisi perjantaina omat eduskuntavaalitavoitteensa Maailman opettajien päivän tilaisuudessa Helsingin Sanomatalossa.
 
Eduskuntapuolueiden paneelissa kansanedustajat avasivat näkemyksiään siitä, miten heidän puolueensa lähtisi ”korjaamaan koulua” ja kehittämään koulutusjärjestelmää.
 
Ellei koulutuslupausta, niin jonkinlainen ”kelpoisuuslupaus” tilaisuudessa saatiin. Kun opettajien kelpoisuusvaatimuksien murentamisesta huolestunut OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka pyysi opettajien kelpoisuuksista kiinni pitäviä edustajia viittaamaan, kaikki kädet nousivat.
 
Kansanedustajia pyydettiin tiivistämään puolueensa koulutuspoliittiset kärjet parin minuutin puheenvuoroihin. Edustajat tulkitsivat tehtävänantoa kukin tavallaan: toisissa puheenvuoroissa tiivistyi yksi, toisissa paljon useampia kehittämiskohteita.
 
Seuraavassa tiivistykset panelistien puheenvuoroista, tilaisuudessa arvotussa järjestyksessä.
 
Kansanedustajat Sari Sarkomaa, Hanna Sarkkinen, Ritva Elomaa, Johanna Karimäki, Mikaela Nylander, Tomi Kuosmanen, Krista Kiuru, Pekka Puska ja Tiina Ahva puhuivat OAJ:n puoluepaneelissa.

 

Ritva Elomaa (ps): ”Koulurauha-asiamies työrauhaa takaamaan”

”Erot koulujen välillä kasvavat ja lisäpanostuksia tarvitaan, mutta pelkällä rahalla ongelmia ei korjata. Oppimistulosten lasku on otettava vakavasti. Digitaalisuus ja sähköiset mahdollisuudet voivat tukea opetusta ja oppimista, mutta eivät ole itsetarkoitus.
 
Perusasiat on saatava kuntoon ennen pedagogisesti kunnianhimoisia suunnitelmia.
Kiusaaminen on yhä valtava ongelma. Me esitämme kuntiin palkattavia koulurauha-asiamiehiä, jotka tukevat opettajaa työrauhan takaamiseksi.
 
Liikkumattomuuden hinta on Suomessa peräti 3,5–7 miljardia euroa. Tämä on vakava asia, ja siksi liikkumista on tuettava. Ja silloinhan ihminen oppii, ja niin opettajilla kuin oppilaillakin on kivaa, kun kunto on korkealla.”
 

Krista Kiuru (sd): ”250 miljoonaa ja edistysloikka nuorillekin”

”SDP:n mielestä koulutus on kaikkein keskeisin väline muuttaa maailmaa. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. Nyt katse on suunnattava kauas, jotta nähtäisiin, mitä lähellä pitää tapahtua toisin.
 
Koulutustason nostaminen on tämän yhteiskunnan suurin kysymys. Montako yli 40-vuotiasta täällä on paikalla? Teille yhteiskunta on tarjonnut ihan huikean edistysloikan ja te olette sitä kaikkein koulutetuinta porukkaa. Vaan mitä me tarjoamme nyt alle 34-vuotiaille? Heillä ei mene niin hyvin kuin tällä aiemmalla sukupolvella. On aika kova juttu, että yhteiskunnassa kestävää kasvua ei haluta tukea sillä tärkeimmällä välineellä, eli koulutuksella.
 
Sosiaalidemokraatit ovat valmiita panostamaan jokaisena vuotena 250 miljoonaa euroa koko koulutuspolulle, jotta koulutustaso saadaan nousuun. Konkreettisia toimia riittää. Esimerkiksi oppivelvollisuuden nostaminen on yksi tapa, ja sitä ei ole Suomessa edes kokeiltu.”
 

Mikaela Nylander (rkp.): ”Perusrahoitusta ja pitkäjänteisyyttä”

"Meillä on hyvin periaatteellinen ohjelma seuraavalle hallituskaudelle. Panostaisimme kahteen asiaan: perusrahoitukseen ja pitkäjänteisyyteen.
 
Perusrahoitus pitää turvata kaikilla asteilla. Mielestämme kehittämistyötä pitää tietenkin tehdä ja erilaiset hankkeet ovat välillä todella tarkoituksenmukaisia. Silti uskomme, että perusrahoitukseen panostamalla moni asia korjaantuu.
 
Toinen asia, jonka haluamme hallitusohjelmaan, on pitkäjänteisyys ja kokonaisvaltaisuus. Heti seuraavan hallituskauden alussa on tehtävä pitkän linjan suunnitelma koko koulutuksen kehittämisestä ihan varhaiskasvatuksesta koulutukseen.
 
Meillä on myös laajin malli perhevapaauudistuksesta, ja siihen sisältyy myös varhaiskasvatuksen maksuttomuus.”
 

Sari Sarkomaa (kok): ”Erityinen tuki kaikille oppijoille”

”Yksi viheliäinen ongelma, jonka haluaisin kitkeä juurineen, on se, että opetuksen tuki ei toteudu riittävällä tavalla.
 
Se ei toteudu varhaiskasvatuksessa, eikä esi- ja perusopetuksessa. Tuki ei tällä hetkellä varmista kaikkien lapsien mahdollisuutta kehittyä ja oppia yksilöllisesti. Tukitoimien järjestämisessä on merkittäviä ongelmia, eikä niitä koskevien lakien henki toteudu.
 
Lyhytnäköisestä säästöjen näkökulmasta on päästävä lapsen edun ja tarpeen mukaiseen, räätälöityyn ja yksilölliseen tukeen. Erityisluokat ja -koulutkin voivat olla vaihtoehtoja silloin, jos ne ovat lapsen etu.
 
Riittävä tuki tarkoittaa sitä, että opettajalla on aikaa jokaiselle lapselle, ja jokainen lapsi puolestaan voi kehittyä omaan tahtiinsa ja parhaimpaansa.
 
Varhaiskasvatuslain uudistamisen jatkotyössä on säädettävä velvoite erityisestä tuesta. Myös perusopetuslakiin on lisättävä jatko-opintoihin siirtymisen tuen sekä jälkiohjauksen, jotka tulisi kirjata myös opetussuunnitelmiin.”
 

Hanna Sarkkinen (vas): ”Koulutuspolku mietittävä uusiksi”

"Vasemmisto asettaisi tavoitteeksi koulutuksen tasa-arvon parantamisen ja elinikäisen oppimisen vahvistamisen. Yhdeksänvuotinen peruskoulu ei pysty riittävästi tasoittamaan oppilaiden kotitaustasta ja muista tekijöistä johtuvia eroja, ja siten takaamaan kaikille yhtäläiset edellytykset pärjätä tässä muuttuvassa maailmassa.
 
Koulutuspolku pitää miettiä uusiksi. Meidän ehdotuksemme on, että kaikille yhteinen koulupolku pidennetään sekä alku- että loppupäästä. Me ulottaisimme velvoittavan esikoulun jo 5-vuotiaille, ja tällöin esiopetuksesta peruskouluun siirtymistä tulisi joustavoittaa ja yksilöllistää.
 
Myös toisen asteen koulutus on saatava oppivelvollisuuden piiriin, sillä ilman sitä jääminen altistaa työttömyydelle ja sosiaalisille ongelmille."
 

Tiina Ahva (sin): ”Kouluturvaa ja oppisopimuksia”

"Sinisille kaikkein tärkeintä on turvallisuus. Ensi kaudella toteuttaisimme kouluturvapaketin, joka koostuu turvallisista tiloista, jokaisen mukanaan pitävästä koulupolusta, sekä ilmapiiristä, jossa on mahdollista ja turvallista oppia.
 
Ei yksinkertaisesti käy, että oppilaita ja opettajia altistetaan sellaisille tiloille, joissa voi sairastua. Tämä vaatii sitä, että valtion on tultava kuntia vastaan silloin, kun sisäilmasta johtuvia ongelmia ilmenee.
 
Koulupolun on oltava sellainen, jolta yksikään nuori ei voi eksyä. Vaikeimmat paikat ovat ne, joissa kouluaste vaihtuu. Siksi tulee säätää opinto-ohjauksen jälkiohjausvelvoite jokaiseen koulutuksen vaihtamisen väliin.
 
Niille, jotka eivät viihdy koulun penkille, on luotava mahdollisuudet oppia myös käsin. Siksi Suomeen pitää luoda toimivat ja laajat oppisopimusmarkkinat.”
 

Pekka Puska (kesk): ”Perusta kuntoon pienten lasten koulussa”

”Keskustalle maksuton koulutus esiopetuksesta yliopistoon on tärkeää. Viime vuosina kaikki yhteiskunnan instituutiot ovat joutuneet osallistumaan säästötalkoisiin, mikä on nyt johtamassa maan velkaantumisen loppumiseen. Vasta se antaa mahdollisuuden koulutuksen perusrahoituksen kunnon satsauksiin.
 
Me annamme erityistä painoarvoa peruskoulun varhaisvaiheeseen, jossa oppimisvaikeuksiin ja sosiaalisiin ongelmiin voidaan puuttua. Keskusta esittääkin "pienten lasten koulua". Se olisi perustaitojen vaihe, joka ulottuisi toisen luokan loppuun.
 
Tällöin esikoulu ja peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa muodostaisivat vaiheen, jonka lopussa olisi perustaitojen tarkastelupiste. Meistä on todella tärkeää, että perustaidot, kuten lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen opitaan tuossa varhaisessa vaiheessa."
 

Johanna Karimäki (vihr.): "Ryhmäkoot lakiin, oppivelvollisuus uusiksi"

"Koulutuksen tasa-arvo lähtee jo ihan lapsuudesta. Sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen ryhmien koosta tulee säätää lailla.
 
Haluamme myös maksuttoman toisen asteen koulutuksen. Ilman koulutusta nuoret joutuvat syrjäytymisvaaraan, ja siksi vähintään toisen asteen koulutuksen turvaaminen kaikille on yhtä tärkeää kuin peruskoulu oli aikanaan. Oppivelvollisuus tulee pidentää sinne.
 
Koulujen home- ja kosteustalkoisiin on saatava puhtia rakentamisen laadun ja korjaamisen suhteen. Lapset ja koulu, mutta myös innovaatiot ja tutkimus – ne ovat asioita, joilla me pienessä Suomessa jatkossa pärjäämme."
 

Tomi Kuosmanen (kd.): "Hyvinvoinnille lisää syvyyttä"

"Syrjäytymiseen puuttuminen on sydäntämme lähellä, mutta koska yksi sana piti nostaa esille, meille se on hyvinvointi. Se ei ole uusi teema, mutta sen syvyyteen pitäisi löytää laajempaa merkitystä. Meidän tulee nähdä se kokonaisvaltaisena asiana, joka viedään paitsi opettajiin, myös erityisesti oppilaiden tasolle.
 
Koulutuksessa kaiken keskiössä on oppilas. Koulun ja perheiden on seurattava ja mitattava hyvinvointia, jonka avulla oppilas oppii paremmin ja on luottavaisempi omiin kykyihinsä. Uskon että pienillä satsauksillakin voi saada aikaan sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehitystä.
 
Oman lapseni koulun kautta olen saanut seurata uudenlaista hyvinvointiajattelua, ja vakuuttunut siitä."
 
Teksti: Matias Manner
Kuvat: Heikki Pölönen
null