Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Korkeakoulutuksen tiekartta valmistuu

OAJ:n asiantuntijat osallistuvat työryhmiin, joissa valmistellaan tiekarttaa Korkeakouluvision toteuttamisen askelmerkeiksi. He kertovat tärkeimmistä toimista, joilla työryhmät uudistaisivat korkeakoulutusta.
Korkeakoulutuksen tiekarttatyön on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Viime lokakuussa julkistetun Korkeakouluvision tähtäimessä on Suomen koulutustason nostaminen.
 
Tavoitteena on, että vuonna 2030 yli puolet suomalaisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tämä lisää merkittävästi korkeakoulujen palvelutarjontaa ja kasvattaa resurssitarvetta niin henkilöstön kuin rahoituksen osalta.
 
Korkeakoulut tarvitsevat ennustettavat ja vakaat resurssit
 
Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet -työryhmä valmistelee yliopistoille ja ammattikorkeakouluille uusia rahoitusmalleja seuraavaksi, vuodesta 2021 alkavaksi tulossopimuskaudeksi.
 
Työryhmän jäsenen yliopistoasiamies Hanna Tanskasen mielestä rahoitusmalleissa tärkeää on ennustettavuus, vakaus ja rahanjaon läpinäkyvyys.
 
– Olemme kantaneet huolta valmisteluaikataulusta ja muutosten vaikutusten arvioinnista. Yksittäisen korkeakoulun rahoituksessa vaikutukset voivat olla muutoksiltaan isoja.
 
Rahoitusmallissa esimerkiksi jatkuvan oppimisen painoarvo on kasvamassa paljon, mutta sille ei ole määritelty rahoitusta. Tällaiset tehtävät vievät entisestään voimavaroja tutkintokoulutuksesta sekä perus- että jatkokoulutuksen osalta ja tutkimuksesta. Joustavat ja yksilölliset järjestelmät edellyttävät riittävän rahoituksen ja henkilöstömitoituksen.
 
Kotimaiset rahoitusmallimme ovat nyt ja jatkossa hyvin tulospohjaisia kansainvälisesti vertailtuna.
 
– Mielestämme uudistuva rahoitusmalli ei vahvista korkeakoulujen autonomiaa, vaan rahoituksen tuloksellisuutta pitäisi voida pienentää ja sitomattoman rahoituksen osuutta kasvattaa. Edelleen on auki kysymys, kuinka koulutuksen laatu otetaan huomioon ohjauksen kokonaisuudessa. Henkilöstön hyvinvoinnin on oltava ohjauksen väline ja osa korkeakoulujen ja ministeriön välistä tavoiteasettelua, Tanskanen sanoo.
 
Visiotyössä tärkeää kokonaiskuva
 
OAJ:n mielestä jatkuvan koulutuksen haaste on niin mittava, että korkeakouluilla on vastuu ja velvoite olla mukana. Jatkuva oppiminen on yliopistoille ja ammattikorkeakouluille nouseva mahdollisuus erityisesti ikäluokan pienentymisen mutta myös työelämän kehittämisen johdosta.
 
Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena sekä Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen -työryhmät etsivät ratkaisuja jatkuvan oppimisen haasteisiin.
 
Parhaimmillaan digitaalinen toimintaympäristö lisää korkeakoulujen mahdollisuuksia suunnata resurssien käyttöä opetukseen ja laajentaa erilaisten opiskelijoiden oppimismahdollisuuksia. 
 
– Joustavat ja yksilölliset järjestelmät edellyttävät sen mukaisen rahoituksen ja henkilöstömitoituksen, korostaa näissä työryhmissä toimiva erityisasiantuntija Hannele Louhelainen.
 
Opettajien osaamisen kehittämisen tarpeet ja erityisesti tekijänoikeudelliset kysymykset on ratkaistava ja löydettävä selkeät toimintamallit. Avoin digitaalinen oppimisalusta ei ratkaise tässä vaiheessa kaikkea, mutta lähtökohtana pitää olla koulutusmahdollisuuksia tai opintoja etsiville ja ohjaajille suunnattu parempi palvelumalli.
 
Korkeakouluvisio 2030 -työssä on tärkeää hahmottaa kokonaiskuva, sillä esimerkiksi mahdollistavat lainsäädäntömuutokset voivat aluksi kuulostaa hyvälle, mutta rahoitusmallin säätö ohjaakin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen resurssit ja toiminnan tutkimattomille vesille, koska tällä hetkellä arvioita muutosten vaikutuksista ei ole.
 
Korkeakouluista on tehtävä parhaita työpaikkoja
 
Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa johdon tulee satsata ja kiinnittää entistä enemmän huomiota henkilöstön hyvinvointiin, jaksamiseen ja osaamisen kehittämiseen.
 
– Henkilöstöön panostaminen maksaa itsensä nopeasti takaisin, toteaa korkeakouluasiamies Pasi Repo, joka osallistuu Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt – sekä Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta -työryhmiin.
 
Asiantuntijoiden näkemyksen mukaisesti vision tavoite tehdä korkeakouluista parhaita työpaikkoja, on erinomainen. Nyt työryhmältä odotetaan oikeita ja osuvia toimenpide-ehdotuksia, ja korkeakoulujen johdolta näiden sujuvaa ja välitöntä jalkauttamista.
 
– Yksi mielestämme positiivinen signaali henkilöstön suuntaan on, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulupedagogiikkaa ja johtamista on tarkoitus vahvistaa erillisellä kehittämisohjelmalla vuosina 2019–2024.
 
Henkilöstö osallistettava päätöksentekoon
 
Korkeakouluille on laadittu ohjeisto häirinnän ehkäisemiseksi, mutta se ei vielä riitä vision toteutumiseen.
 
– Erityisen haastavaa on ollut henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen päätöksenteossa, yliopiston henkilöstön pedagogisten opintojen ja opetuspainotteisen uran tasavertainen huomioiminen tutkimustyön rinnalla ja henkilöstön hyvinvoinnin ja työmäärien valtakunnallisen tason mittaamiseen liittyvien selvitysten tilaamisessa, Repo sanoo.
 
OAJ:n mielestä korkeakoulut tarvitsevat hyvän päivittäisen johtamistyön lisäksi riittävät edellytykset ja työkalut hyvinvoinnin seuraamiseksi ja kehittämiseksi.
 
– Kun askelmerkkejä ryhdytään toteuttamaan, tarvitaan pohjaksi Tilastokeskukselta tilattava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työajan käytön tutkimus. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2006, ja sen jälkeen moni asia on muuttunut, Repo sanoo.
 
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioresurssit kasvu-uralle
 
Vision tavoitteena on nostaa vuoteen 2030 mennessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan panokset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tällä haetaan tieteen uutta luovaa voimaa, kestävää kasvua ja lisääntyvää hyvinvointia.
 
Suomi haluaa olla maailman kärkimaita datan hyödyntämisessä, tekoälyn soveltamisessa ja työnteon uudistamisessa.
 
– Katsomme, että näissä onnistuminen edellyttää vahvaa panostusta tki-toimintaan sekä kansainvälisesti vetovoimaisten osaamiskeskittymien muodostamista, Repo sanoo
 
Koska Suomessa tuotetaan vain murto-osa yhteiskunnan toiminnan kannalta tarpeellisesta tiedosta ja innovaatioita, muualla tuotettua tietoa tulee voida hyödyntää. Tämän edistämiseksi avoimen tutkimuksen nähdään parhaimmillaan lisäävän tieteen ja tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja laatua, innovaatioiden syntyä sekä tuovan kohdennettuja lisäresursseja.
 
– Avoimuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkimuksen tuottamien ja tarvitsemien julkaisujen, datan, menetelmien, osaamisen ja tukipalveluiden saatavuutta siten, että tutkimus- ja opetushenkilöstön materiaaliset ja immateriaaliset oikeudet pysyvät turvattuina, sanoo korkeakouluasiamies Pasi Repo.
 
Kun visio on totta vuonna 2030, miltä korkeakoulutus näyttää?
  • Korkeakoulut palvelevat laajemmin asiakasryhmiä. Nuoria 1. kk-tutkintoaan suorittavia, osaamistaan täydentäviä työikäisiä ja työelämän eri toimijoita, kuten yrityksiä, julkista ja 3. sektoria.
  • Korkeakoulut ovat tulevaisuudessa yhä vahvemmin keskeisiä kansakunnan kehittäjiä, uudistajia ja voimavarojen luojia – koko henkisen ja taloudellisen hyvinvointimme kivijalkoja.
  • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat tasavertaisia toimijoita ja ne tuottavat yhteiskunnan tarvitseman korkean osaamisen omien, selkeytyneiden osaamis- ja tutkimusprofiilien kautta.
  • Korkeakoulut ovat haluttuja työpaikkoja, niiden yhteisöt voivat hyvin ja henkilöstö osallistuu päätöksentekoon. Henkilöstön osaaminen ja johtaminen kehittynyttä.
  • Tämä kaikki edellyttää sitä, että poliittiset päättäjät ovat sitoutuneet vision tavoitteisiin, ja että korkeakoulutuksen rahoitus ja resurssit ovat ratkaistu ja saatu nostettua hyvälle kansainväliselle tasolle.
null