Opetusalan Ammattijärjestö

Ammatillinen reformi

 
OAJ:n kannat reformiin
 
OAJ on linjannut näkemyksiään ammatillisen koulutuksen reformista. Linjauksissa on keskeistä opettajan roolin korostaminen myös jatkossa muutoksista huolimatta.
 
 
Ammatillinen koulutus ei kuulu SOTE-uudistuksen itsehallintoalueille

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet kuntiin ja kuntayhtymiin lausunnolle hallituksen linjaukset SOTE-uudistuksesta ja itsehallintoalueista. Lausunnot pitää antaa viimeistään 28.1.2016. Lausuntopyynnössä kysytään muun muassa, mitä alueellisia tehtäviä itsehallintoalueille voitaisiin siirtää.

OAJ on lähettänyt alue- ja paikallisyhdistyksilleen 9.12.2015 yhdistyskirjeen, jossa on ohjeistettu vaikuttamaan kuntien ja kuntayhtymien lausuntoihin siten, että niissä ei esitetä ammatillista koulutusta siirrettäväksi itsehallintoalueille.
 

Tällä hetkellä millään taholla ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen järjestämistä haluava taho anoo toimintaan järjestämislupaa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tätä periaatetta ei pidä muuttaa.  Ammatillisen koulutuksen siirto itsehallintoalueelle tarkoittaisi, että toiminta ei perustuisi anottuun järjestämislupaan, vaan ammatillisen koulutuksen järjestämisvelvollisuus olisi itsehallintoalueilla.

OAJ:n mielestä ammatillisen koulutuksen siirtäminen osaksi perustettavia itsehallintoalueita ei ole nykylainsäädännön perusteella mahdollista. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen ja järjestäjäverkon tarkastelun on tapahduttava osana ammatillista reformia, ei sote-uudistusta.
 
Ammatilliseen koulutukseen osakeyhtiömalli

OAJ on esittänyt, että ammatillisen reformin yhteydessä selvitetään itsehallintoalueille siirtämisen sijaan ammatillisen koulutuksen järjestämistä osakeyhtiömallilla:
  • Osa ammatillisesta koulutuksesta kuuluu kilpailulainsäädännön alaisuuteen. Tämän vuoksi ammatillisella koulutuksen järjestäjällä on oltava joka tapauksessa yhtiömuotoista toimintaa, joka tarjoaa myös kasvamassa olevalle koulutusviennille hyvän pohjan.
  • Osakeyhtiömalli turvaa rahoituksen kohdentamisen koulutuksen järjestäjälle, jolloin koko rahoitus ohjautuu suoraan koulutukseen. Se mahdollistaa myös kuntayhtymää tai kunnallista järjestäjää kevyemmän hallinnollisen byrokratian.
  • Ammatillisella toisen asteen koulutuksella on selkeä yhteys ammattikorkeakoulujärjestelmään
Ammattikorkeakoulut on juuri muutettu osakeyhtiömallisiksi. Tästä kertyneitä kokemuksia kannattaa hyödyntää ammatillisen koulutuksen järjestämismallia selvitettäessä.

Osakeyhtiömalliin siirtyminen edellyttäisi OAJ:n mielestä erillistä koulutuksen osakeyhtiölakia tai muuhun lainsäädäntöön säännöksiä, jotka mahdollistavat henkilöstön aseman turvaamisen päätöksenteossa, avoimuuden sekä muiden koulutuksen järjestämiseen liittyvien erityispiirteiden huomioon ottamisen.

OAJ on ottanut asiaan kantaa myös julkisuudessa:
OAJ:n muita kannanottoja reformiin

Opiskelijoilla yhteneviä näkemyksiä OAJ:n kanssa

Reformissa tehdään yhteistyötä myös opiskelijoiden kanssa. Heillä on erityisesti koulutuksen laadun suhteen pitkälti samoja tavoitteita OAJ:n kanssa.

Opiskelijat ovat toteuttaneet laajan Amisbarometrin.  Siihen on kerätty erittäin kattavasti luotettavaa ja monipuolista dataa opiskelijoiden elämästä, arjesta sekä ammatillisen koulutuksen laadusta kaikkien avoimeen käyttöön.

Ensimmäinen Amisbarometri kertoo, että ammattiin opiskelevat tiedostavat, millaista osaamista ja asennoitumista työelämässä tarvitaan. Lähiopetuksen määrä on vahvasti sidoksissa opintojen etenemiseen.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat sitä tyytyväisempiä opintoihinsa, mitä enemmän he saavat lähiopetusta. Yli 30 tuntia lähiopetusta saaneista tyytyväisiä oli 72 prosenttia ja pari lähiopetustuntia saaneista vain noin puolet.
 
Lähiopetuksen määrä vaihtelee eri koulutusaloilla. Eniten lähiopetusta on humanistisella ja kasvatusalalla, vähiten tekniikan ja liikenteen alalla, jossa yli 20 lähiopetustuntia on vain noin puolella opiskelijoista.
 
 
 
 
 
 
 
null