Opetusalan Ammattijärjestö

Ammatillisten opettajien vuosityöaikakokeilu

KT Kuntatyönantajat ja OAJ ovat saavuttaneet keväällä 2016 neuvottelutuloksen, joka mahdollistaa ammatillisen perusasteen paikalliset työaikakokeilut.

Keskustason sopimustulos saavutettiin kunnan sopimusalalla (OVTES) ja yksityisiä oppilaitoksia edustavan AVAINTAn sopimusalalla (AVAINOTES). Yksityiset oppilaitokset, jotka ovat järjestäytyneet SiVistaan (Sivistystyönantajat) eivät ole ainakaan vielä näiden kokeilusopimusten piirissä.
 
Opettajien uuteen vuosityöaikaan tähtäävä sopimus on historiallinen, sillä työ- ja palkkamalli on valtaosalla ammatillisia opettajia perustunut pidettyihin oppitunteihin. KT ja OAJ saavuttivat sopimusmallista neuvottelutuloksen pitkien neuvottelujen jälkeen. Vastaavasta sopimusmallista on sovittu myös Avaintyönantajien AVAINTA ja OAJ:n kesken.
 
Vanha malli vastaa huonosti opettajien nykyistä, monipuolista työnkuvaa. Ammatilliseen koulutukseen on tulossa reformi, joka muovaa opettajien työnkuvaa entisestään.
 
Jos kokeiluista saadaan hyviä tuloksia, vuosityöaika voi koskea myöhemmin koko ammatillista koulutusta. Kyse on merkittävästä muutoksesta opetusalalla, sillä vuosityöajassa kyetään paremmin ottamaan huomioon kaikki opettajan tekemä työ. Neuvoteltavaa jäi silti vielä jäljelle ns. ammatillisen koulutuksen reformin joidenkin vaatimusten osalta.

Vuosityöaikakokeilun esittely (PowerPoint)
Ammatillisten työaikakokeilun palkat 2016 , (pdf)
Työaikakokeilun palkat 1.2.2016 lukien, AVAINTES , (excel) 
Paikallinen sopimus opetushenkilöstön vuosityöaikakokeilusta, mallisopimus, OVTES (word)
Paikallinen sopimus opetushenkilöstön vuosityöaikakokeilusta, mallisopimus AVAINTA (word)
Paikallinen allekirjoituspöytäkirja, OVTES (word)
Paikallinen allekirjoituspöytäkirja, AVAINTA (word)
Lisätiedot: Markku Perttunen OAJ, 050 594 7602
 
 
Kymmenen kysymystä vuosityöaikakokeilusta
 
1. Mikä on vuosityöaikakokeilu?
Kokeilusopimus perustuu 1500 tunnin vuosityöajalle, ja palkka lasketaan kaikkien työtuntien, ei pelkästään oppituntien mukaan. Vuosityöaikaan lasketaan oppitunnit, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Kokeilulla halutaan turvata riittävä aika opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.
 
2. Mitä hyötyä vuosityöaikaan siirtymisestä on?
Opettajista kaksi kolmasosaa on opetusvelvollisuustyöajassa. He saavat palkan sen perusteella, miten paljon he pitävät oppitunteja ja tekevät erikseen sovittuja lisätehtäviä. OAJ:n mielestä työaika- ja palkkausmalli ei kaikilta osin vastaa opettajan nykyistä työtä, johon kuuluu entistä enemmän esimerkiksi yhteistä suunnittelua. Ongelmana on, että jos opettajan uusille tehtäville ei löydy suoraa palkka­perustetta, kasvaa niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan.
 
Opettajien työnkuvan mukana myös työaikajärjestelmän on muututtava. Myös työn suunnittelua ja seurantaa pitää jäntevöittää. Vuosityöaika mahdollistaa sen, että kaikki opettajan työtehtävät saadaan näkyviksi ja palkanmaksun perusteeksi.
 
3. Miten työaikaa suunnitellaan?
Vuosityöaikasuunnitelmassa on kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varattu työaika. Työnantaja vahvistaa sen ennen luku- tai työvuoden alkua. Opettajalla ei voi olla sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu työaikaa.
 
4. Miten työaikaa seurataan?
Opettaja pitää kirjaa siitä, paljonko työaikaa kuluu työtehtävien hoitamiseen. Työnantajan edustaja seuraa suunnitelman toteutumista. Tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan. Työajan seurannassa käytetään paikallisesti sovittua järjestelmää.
 
5. Mitä tarkoittaa sitomaton työaika?
Osa vuosityöajan 1500 tunnista on niin sanottua sitomatonta työaikaa, jossa opettaja voi itse päättää työn tekemisen ajan ja paikan. Syksyllä 2017 alkavien kolmen kokeiluvuoden aikana sitomattoman työajan osuus kasvaa hiljalleen. Ensimmäisenä kokeiluvuonna sitä voi olla 22–40 prosenttia vuosityöajasta, toisena 23–40 ja kolmantena 25–40 prosenttia.
 
Sitomattomaksi määritelty työ on sellaista, jossa opettaja voi itse päättää työn tekemisen ajan ja paikan.  Opettajan pitää halutessaan voida tehdä sitomattomaksi määritelty työ vaikka omalla kotisohvallaan lauantai-iltana. Jos työ on jollakin tavalla sidottu aikaan tai paikkaan tai molempiin, se ei voi olla sitomatonta työaikaa. Tyypillistä sitomatonta työaikaa on oman opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja kirjoittaminen (esim. raportointi). Useimmista työtehtävistä osa on sidottua ja osa sitomatonta työaikaa.
 
6. Voiko vuosityöajan ylittää?
Voi. Kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan aina korvaus.
 
7. Mitä ovat vuosityöajan vapaajaksot?
Vapaajaksot ovat aikoja, jolloin työnantaja ei voi määrätä työtehtäviä. Vapaajakso on kesällä kahdeksan viikkoa ja talvella neljä viikkoa. Kesävapaajakso annetaan korkeintaan kahdessa osassa ja talvivapaajakso korkeintaan neljässä osassa.
 
8. Onko kaikki työ tehtävä työpaikalla esimerkiksi klo 8–16?
Ei. Työpaikalla on oltava vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on sinne määrättyjä työtehtäviä. Jos vaikka maanantaina ei ole työtehtäviä oppilaitoksessa, sinne ei tarvitse mennä.
 
9. Entä, jos työaika ei riitä?
Työaikasuunnitelman ulkopuolella ei ole työtehtäviä. Kuhunkin työtehtävään saa käyttää niin paljon työaikaa kuin siihen on työaikasuunnitelmassa varattu, ei yhtään enempää. (Ks. myös kohta 6.)
 
10. Opettajat valmistelevat tuntejaan muulloinkin kuin työajalla.
Sopimus on tehty noudatettavaksi. Opettaja ei arvosta omaa työtään, jos hän tekee sitä ilmaiseksi. Työtehtävään saa käyttää aikaa tasan niin paljon kuin siihen on varattu työaikaa.
 
 
 
null