Opetusalan Ammattijärjestö

Digiosaaminen

OAJ:n askelmerkit digiloikkaan: 

2. OAJ:n malli opettajien ja johtajien digiosaamisen kehittämiseen

OAJ:n selvitys osoittaa sen, että opettajien ja johtajien tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaamisessa ja toisaalta osaamisen kehittämisessä on suuria puutteita. Selvitys osoittaa myös vahvan vaikutuksen, joka opettajien ja johtajien saamalla täydennyskoulutuksella on koettuun osaamiseen, digioppimiseen liittyviin asenteisiin sekä itse tvt:n käyttöön. Erityisesti täydennyskoulutuksen tulisi käsitellä tvt:n pedagogista käyttöä.
 
2.1 Opettajien peruskoulutuksessa on varmistettava digipedagoginen osaaminen
 
OAJ esittää, että kaikkien koulutusasteiden opettajien peruskoulutuksessa varmistetaan tulevien opettajien digipedagoginen osaaminen. Tarvittavat muutokset tutkintovaatimuksiin on valmisteltava työnsä aloittavassa opettajankoulutusfoorumissa. Ensisijaisesti digipedagogiikkaa ei tule kouluttaa erillisinä kursseina vaan menetelmällisesti osana kaikkia opettajankoulutuksen opintoja.
 
Opettajankoulutuksen kehittäminen edellyttää myös uusia panostuksia opettajankouluttajien jatkuvaan täydennyskoulutukseen sekä huolehtimista opettajankoulutusta antavien oppilaitosten ja harjoittelukoulujen tvt-välineistön asianmukaisuudesta.
 
2.2 Opettajien ja johtajien jatkuvan osaamisen kehittämisen on oltava suunnitelmallista ja tarpeeseen perustuvaa
 
OAJ esittää henkilökohtaisen koulutus- ja kehittämissuunnitelman laatimista kaikille opettajille ja johtajille. Jotta opettajien ja johtajien osaamisen kehittämiselle saadaan vaikuttavuutta, sen on perustuttava todellisiin osaamistarpeisiin. Samoin osaamisen kehittämisen on muodostettava koko työuran mittainen jatkumo.

Opettajankoulutusfoorumin tulee laatia suunnitelmalle valtakunnallinen malli, jota opetuksen ja koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää. Uusilla opettajilla kehittämissuunnitelman luominen aloitetaan jo peruskoulutuksessa. Suunnitelma päivitetään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa ja se sisältää mm. tvt-osaamisen kartoituksen. Opettajien ja johtajien täydennyskoulutus suunnitellaan ja kohdennetaan sen pohjalta.
 
2.3 Täydennyskoulutus kuuluu opettajan työhön ja on järjestettävä työajalla

Täydennyskoulutus on opettajan oikeus ja kuuluu opettajan työhön. OAJ muistuttaa, että täydennyskoulutus on järjestettävä työajalla. Riippuen työaikajärjestelmästä, jossa opettaja on, tulee täydennyskoulutus järjestää vuosityöajan puitteissa, sijaistettuna opetusajalla tai perusopetuksen ja lukion opettajilla ensisijaisesti veso-aikana (sopimuksen mukaisesti 3 päivää vuodessa, tarpeen mukaan 2 lisäpäivää).
 
2.4 Opettajien pedagogisen tvt-käytön kehittäminen edellyttää paikallista tukea
 
OAJ esittää tähän paikallisen tuen toteutusmalliksi opetuksen- ja koulutuksen järjestäjän digimentoriopettajia sekä jokaisen päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen digiopettajia. Jo olemassa olevia digioppimisen ”edelläkävijäkouluja” on myös kannatettavaa käyttää täydennyskoulutuksen osaamiskeskuksina.
 
Vaikuttavinta täydennyskoulutus on silloin, kun se järjestetään autenttisessa ympäristössä ja työyhteisöä kehitetään kokonaisuutena. Kertaluonteisella tai lyhytkestoisella koulutuksella ei saada aikaan pysyviä muutoksia toimintakulttuurissa tai pedagogisissa käytännöissä. Opettajat ja johtajat tarvitsevat pitkäkestoista, suunnitelmallista tukea ja ohjausta digipedagogiikan käyttöönottoon ja kehittämiseen.
 
Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on hyvä palkata digimentoriopettajia, joiden tehtävänä on suunnitella ja kehittää digioppimisen tapoja sekä toimia kunnan opettajien, johtajien ja koulujen kiertävänä täydennyskouluttajana sekä asiantuntijana. Kyseinen opettaja palkataan tehtävään joko erikseen tai hänet kokonaan huojennetaan opetuksesta. Pienten opetuksen järjestäjien osalta digimentoriopettaja voi olla myös osin huojennettu tai yhteinen useamman opetuksen järjestäjän kesken.
 
Digiopettajat ovat päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten omia opettajia, jotka erikseen korvattuna tai huojennettuna opetuksesta toimivat oppilaitoksensa opettajien pedagogisena tvt-käytön tukena kouluttaen tai esimerkiksi samanaikaisopetuksena ohjaten tvt-käyttöä ja digioppimisen tapoja. Digiopettaja tulee olla jokaisessa oppilaitoksessa, mutta useammalla pienellä oppilaitoksella voi olla myös yhteinen digiopettaja.
 
Perusopetuksessa digiloikan vauhdittamiseksi OAJ esittää digimentori- ja digiopettajamallin vakiinnuttamiseksi ja laajentamiseksi kaikkiin kuntiin digikärkihankerahasta haettavaa erityisavustusta näiden opettajien palkkaamiseen.
 
2.5 Osaaminen on saatava jakoon tehokkaasti
 
OAJ esittää, että osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi sekä koulutuksen tarjoamiseksi digimentori- sekä digiopettajista muodostetaan verkosto Opetushallituksen kehittämiskouluverkoston yhteyteen. OAJ pitää tällaista verkostoa huomattavasti vaikuttavampana toimenpiteenä digioppimisen käytäntöjen levittämiseen kuin esitettyä Opetushallituksen yhteyteen perustettavaa digioppimisen kokeilukeskusta.
 
Yliopistoissa käynnistyviä digioppimiseen suuntautuvia erikoistumiskoulutuksia tulisi käyttää ensisijaisesti digimentoriopettajien kouluttamiseen. Täydennyskoulutuksessa, erityisesti digiopettajien kohdalla, voidaan hyödyntää myös etä- ja verkko-opetusmahdollisuuksia.
 
2.6 Digiloikka edellyttää johtajien täydennyskoulutusta
 
OAJ esittää perusopetuksen digikoulutuksen kärkihankerahasta erityistä panostusta johtajien täydennyskoulutukseen. Erityisesti uuden pedagogiikan ja digioppimisen käyttöönotto edellyttää johtamisosaamista oppilaitosten johtajilta.

Täydennyskoulutus on myös johtajien oikeus ja siihen osallistumisen on oltava mahdollista työajalla. OAJ:n selvitys toi esiin vahvan yhteyden johtajien saaman täydennyskoulutuksen ja digioppimisen käyttöönoton välillä.
 
2.7 Koulutusseteleillä vauhtia täydennyskoulutukseen
 
OAJ esittää, että ministeriö vauhdittaa perusopetuksen digiloikkaa tukemalla ja aktivoimalla opetuksen järjestäjiä digitäydennyskoulutuksen kärkihankerahasta haettavilla koulu- ja henkilökohtaisilla koulutusseteleillä. Opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet ovat olleet täysin riippuvaisia opetuksen järjestäjän aktiivisuudesta. Suurimmalta osin opettajien täydennyskoulutus on jäänyt täysin riittämättömäksi.

Koulukohtaisella koulutussetelillä koulu voi hankkia kehittämissuunnitelmien pohjalta nousseeseen tarpeeseen vastaavaa täsmäkoulutusta opettajille. Henkilökohtaisilla koulutusseteleillä tuettaisiin ensisijaisesti digi- ja digimentoriopettajien sekä rehtoreiden täydennyskoulutusta.
 
null

Lisää aiheesta

Opettajan työ

Tutustu myös

Lait ja asetukset