Opetusalan Ammattijärjestö

Ehdotus 7

Alueellinen koulutuksen järjestämissuunnitelma

Toisen asteen koulutuksen rahoitusta uudistetaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestämisverkkoa tarkastellaan maakuntaliitoissa laadittavien alueellisten koulutuksen järjestämissuunnitelmien pohjalta. Tällöin opetukseen panostetaan aiempaa enemmän ja kustannustehokkuutta haetaan tukipalveluista.

  • Kiinteistö- ja tukipalvelujen kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti, ja opetukselle koulutuksen eurosta on jäänyt enää 60 senttiä. Kymmenen vuotta sitten ammatilliseen koulutukseen sijoitetusta eurosta meni 70 % opetukseen, nyt enää puolet.
  • Koulutusjärjestelmämme on jo nyt tehokas. Suomen julkisista menoista koulutukseen kuluu 12,2 %. Osuus on OECD-maiden keskiarvon alapuolella, vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu julkiseen rahoitukseen enemmän kuin missään muualla.

Vaikka edellisen hallituksen rakenne- ja rahoitusuudistuspaketti hylättiin eduskunnassa, on mietittävä toteuttamiskelpoisia keinoja kustannusten hillitsemiseksi niin, että opetuksen osuus turvataan. Jotta vahingolliset leikkaukset muun muassa yksikköhintaan voidaan välttää, on löydettävä tapoja tehdä asioita uudella tavalla ja kannustettava toiminnan kehittämiseen.

Keinoja ovat muun muassa järjestämisverkon maltillinen tiivistäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistamalla tai ohjaamalla hänet mahdollisuuksien mukaan näyttötutkintoon. Koulutuksen rahoitukseen olisi mahdollista saada lisää pitkäjänteisyyttä luopumalla osasta pirstaleista hankerahoitusta.

Sivistystoimen palveluiden synergiaedut eri koulutusasteiden välillä (esimerkiksi ammatillinen, aikuiskoulutus ja ammattikorkeakoulut) on etsittävä, jotta voidaan käyttää yhteisiä tiloja, laitteita ja hallintoa. Näillä toimilla kustannuksia voidaan alentaa jopa 200 miljoonalla eurolla.

OAJ:n tavoitteena on varmistaa koulutuksen saavutettavuus. Järjestäjäverkon kokonaisuutta tulisi tarkastella alueellisella tasolla, jossa on paras asiantuntemus. Kuntia sitovan alueellisen koulutuksen järjestäjäsuunnitelman laatiminen annetaan maakuntaliittojen tehtäväksi. Maakuntaliittoja velvoitetaan asettamaan riippumattomat selvityshenkilöt tekemään maakunnittain esitykset sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen järjestämisverkosta.

Opiskelupaikkojen riittävyyden varmistamiseksi tarvitaan aloituspaikkojen valtakunnallista tarkastelua ja paikkojen siirtämistä sinne, missä nuoret asuvat. Pienten yksiköiden olemassaolo on taattava myös harvaan asutuilla alueilla saavutettavuuden turvaamiseksi.

Toisen asteen rahoitusjärjestelmien tulisi kannustaa koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan koko ikäluokan kouluttamisesta ja keskeyttämisten vähentämisestä. Rahoitusjärjestelmien pitäisi myös nopeuttaa opiskeluaikaa ja siirtymistä koulutuksesta työelämään.

Rahoituksessa keskeisiä periaatteita ovat koulutuksen laadun, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen sekä tuloksellisuusrahoituksen osuuden maltillinen lisääminen. Yksikköhinta tulisi maksaa suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjälle.

Perusrahoituksen on kannustettava ohjaamaan opiskelijaa suorittamaan tutkinto loppuun. Suoritusrahoituksen on otettava huomioon koulutuksen laatu ja laadun ylläpitämiseen liittyvät mahdollisuudet, kuten opetuksen ja ohjauksen määrät.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen on tunnistettava jatkossa tutkinnon suorittaminen osissa. Perinteisistä laskentapäivistä on luovuttava. Muun muassa nämä merkitsevät suuria muutoksia rahoitusjärjestelmään. Lukiokoulutuksen rahoitus ei sen sijaan tarvitse isoa muutosta, sillä järjestelmä on jo nykyisellään tehokas ja edullinen.

Eduskunnassa keväällä kaatuneen lakiesityksen pohjalta voidaan luoda toimiva esitys kasvattamalla perusrahoituksen osuutta merkittävästi ja muuttamalla pienten lukioiden lisä tukemaan saavutettavuutta. Vastaavasti vaikuttavuus- ja suoritusrahoituksen osuuksia pienennetään.


 

 

 

 

 

null