Opetusalan Ammattijärjestö

Esimiesten ammatteja

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ neuvottelee opetusalan virka- ja työehtosopimukset ja on yksi neuvottelijaosapuoli myös kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Esimiesten asemaa koskevia määräyksiä on molemmissa sopimuksissa. Alla on kuvattu opetusalan esimiestehtäviä lyhyesti.

Varhaiskasvatus

Päiväkodinjohtaja
Päiväkodinjohtajan pääasiallisiin tehtäväalueisiin kuuluu oman työyksikön varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan johtaminen, pedagogisen työn suunnittelu ja kehittäminen, varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen johtaminen ja kehittäminen sekä asiakasyhteistyön johtaminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu oman työyksikön toimintaa ja henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa ja päätöksenteon valmistelua.
Päiväkodinjohtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 10 § 3 mom.). Kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin on kyseisen lain 7 §:n mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito.

Varhaiskasvatuspäällikkö
Varhaiskasvatuspäällikön tehtävä luetaan kuuluvaksi varhaiskasvatuksen hallinnollisiin johtotehtäviin. Hallinnollinen johto tarkoittaa varhaiskasvatuksen toimialan johto- ja päällikkötehtävissä toimivaa keski- ja ylempää johtoa. 
Varhaiskasvatuspäällikkö vastaa alueensa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan ja talouden johtamisesta ja palvelurakenteen kehittämisestä. Tehtävään ei sisälly välittömiä asiakastyön ohjaustehtäviä, välitöntä lapsiryhmätyötä tai työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista. Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä lisäksi riittävä johtamistaito (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 10 § 1 mom.).
 
Varhaiskasvatuksen yksikön johtaja
Varhaiskasvatusyksikkö koostuu yhdestä tai useammasta päiväkodista tai erilaisista varhaiskasvatuspalvelumuodoista. Yksikön johtajan tehtäväkuvaus vastaa päiväkodin johtajan tehtäväkuvausta.
Varhaiskasvatuksen yksikön johtajan pääasiallisiin tehtäväalueisiin kuuluu työyksiköiden varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan johtaminen, pedagogisen työn suunnittelu ja kehittäminen, varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen johtaminen ja kehittäminen sekä asiakasyhteistyön johtaminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu työyksiköiden toimintaa ja henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa ja päätöksenteon valmistelua.
Varhaiskasvatuksen yksikön johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 10 § 3 mom.). Kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin on kyseisen lain 7 §:n mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito.
 
Varhaiskasvatuksen apulaisjohtaja
Varhaiskasvatuksen tai päiväkodin apulaisjohtaja työskentelee yksikön johtajan (päiväkodinjohtajan) työparina ja alaisena. Omalta osaltaan hän osallistuu aktiivisesti päivähoitoyksikön johtamiseen.  Apulaisjohtajuus on säännöllinen esimiestehtävä. Apulaisjohtajuus on huomioitu tehtäväkohtaisessa palkassa.
Oma lähiesimies on delegoinut hänelle joitakin osa-alueita päiväkodin johtamistehtävistään: esimerkiksi työvuorosuunnittelun, erilaisten suunnitelmien laatimisen tai vastuita henkilöstöryhmien palaverikäytäntöjen organisoinneista. Apulaisjohtajan työaika (38.25) on jaettu lastentarhanopettajan työhön ja johtamistyöhön. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siten, että johtamistyöhön varataan 10 tuntia viikossa ja loppu työaika (28.25) on lastentarhanopettajan työtä lapsiryhmässä sisältäen lastentarhanopettajan suunnitteluajan.
Kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin apulaisjohtajan tehtävään on lastentarhanopettajan kelpoisuus (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 7 § tai 15 § tai asetuksen (608/2005) 2 § mukainen kelpoisuus).
 
Päiväkodin varajohtaja
Päiväkodin varajohtaja työskentelee päiväkodissa pääsääntöisesti lastentarhanopettajana.  Oman perustehtävänsä ohessa hän suorittaa säännöllisesti päiväkodin johtajan määräämiä tehtäviä sekä päiväkodin johtajan ollessa estyneenä hoitaa välttämättömät päivähoitoyksikön johtamiseen liittyvät tehtävät. Päiväkodin varajohtajuus on huomioitu tehtäväkohtaisessa palkassa.
Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7§ tai 15 § tai asetuksen (608/2005) 2§ mukainen kelpoisuus.
 

Yleissivistävä opetus

Rehtori
Rehtorin työn keskeinen tehtävä on vastata koulun tai oppilaitoksen toiminnan järjestämisestä lakien ja asetusten mukaisesti. Tehtävään liittyy olennaisena osana esimiestyön vastuut sekä esimerkiksi vastuu turvallisuudesta ja taloudesta.
Toiminnasta vastaava rehtori on oltava ainakin seuraavissa oppilaitoksissa: peruskouluissa, lukioissa, ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, taiteen perusopetusta antavissa sekä aikuiskoulutusta antavissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa.
Rehtorin työnkuva vaihtelee koulutusasteen ja oppilaitoksen erityispiirteiden sekä monien muiden koulutuksenjärjestäjän asettamien työhön liittyvien edellytysten perusteella.
Rehtorin kelpoisuusvaatimuksena (14.12.1998/986 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista) on ylempi korkeakoulututkinto, kyseisen oppilaitoksen opettajan kelpoisuus ja riittävä työkokemus opettajan tehtävässä sekä riittävä opetushallinnon tuntemus.
Lukion rehtori vastaa toiminnan järjestämisen lisäksi ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä.
.
Koulunjohtaja
Pienissä peruskoulun alakoulun (luokat 1-6) kouluissa rehtorin tehtävät voivat olla määrättynä opettajanviran haltijalle tehtäväksi opettajan viran ohessa. Tällöin henkilön päätehtävä ja virka on opettajan virka, jonka mukaan hänen työehtonsa määräytyvät. Hänelle osoitetaan työaikaa opettajan työstä lukemalla johtamistyö osaksi opetusvelvollisuutta. Joskus koulun hallinnollisia tehtäviä hoitavia opettajia kutsutaan myös rehtoreiksi tai johtajaopettajiksi. Työehtojen näkökulmasta ratkaisevaa on kuitenkin virka, jota hoitaa.
Koulunjohtajan työtehtävät ja vastuut ovat lähtökohtaisesti samat kuin rehtorin tehtävissä. Tämän takia tehtävään tulee rekrytoida rehtorin kelpoisuuden omaava opettaja. Usein koulunjohtamistehtävään varattu työaika on riittämätön ja siksi työajan seurantajärjestelmä olisi hyvä ulottaa myös koulunjohtajiin, jotta voidaan arvioida korjaavien toimenpiteiden mitoitusta.
 
Apulaisrehtori
Suurissa tai toiminnaltaan monimuotoisissa kouluissa ja lukioissa rehtorin työmäärä voi olla niin suuri, että on tarpeen perustaa apulaisrehtorin tehtävä. Apulaisrehtori hoitaa osaa koulun tai lukion johtamistehtävästä rehtorin apuna. Apulaisrehtorin tehtävä voi olla apulaisrehtorin virka tai apulaisrehtorin tehtäviä on voitu määrätä opettajaviran haltijalle lisätehtäviksi. Työehdot määräytyvät viran mukaan.
Apulaisrehtorin tehtävät voivat vaihdella paljonkin eri kouluissa tai oppilaitoksissa. Usein pyritään hyödyntämään apulaisrehtorin mahdollinen erityisosaaminen ja rajaamaan selkeitä työkokonaisuuksia, joita voi hoitaa kohtuullisen itsenäisesti opettajan työn ohessa. Tehtävät ja palkka määrätään apulaisrehtorin tehtävän perustamisen yhteydessä.
 
Apulaisjohtaja
Peruskoulussa voidaan opettajaviran haltijalle määrätä koulun johtamistyön tukemiseksi apulaisjohtajan tehtäviä, jolloin apulaisjohtajan johtamistyölle varataan aikaa lukemalla johtamistyö osaksi opetusvelvollisuutta. Apulaisjohtajan tehtävät muistuttavat apulaisrehtorin tehtäviä. Apulaisjohtaja on opettajaviran haltija.
 
Keskijohdon päällikkötehtäviä kuntien opetushallinnossa
Kuntien koon kasvaessa opetus- ja sivistyshallintoihin on muodostettu keskijohdon hallinnollisia päällikkötehtäviä jakamaan hallinnon ja johtamisen työtä ja vastuita. Päälliköille määritellään yleensä kunnan hallintosäännössä oma vastuualue. Tehtävää tarkennetaan toimenkuvalla ja hallinnon ohjeilla. Tehtävät eriytyvät varsin erilaisiksi kokonaisuuksiksi kunnan tarpeiden ja työnjaon mukaisesti. Vastuualueita voivat olla esimerkiksi lukiokoulutus, perusopetus, varhaiskasvatus, hallinto ja tukipalvelut.
Viimeisimpien vuosien aikana isoimmissa kaupungeissa ovat yleistyneet aluepäällikkötehtävät, joissa erityisesti henkilöstöjohtamista, mutta myös osaa toiminnan johtamisesta on hajautettu kuntaa pienempiin alueisiin. Johtamisen keskittäminen maantieteellisille alueille on tuottanut myös aluepäälliköiden tehtävien laaja-alaistumista. Johdettavana voikin alueella olla perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen lisäksi moniammatillista hallinnon rajat ylittävää alueellista hyvinvointityötä, jolla usein tavoitellaan hallinnon rajojen ylittävän yhteistyön syventämistä ja asiakkaiden palvelun laadun parantamista.
Laki ei määrittele keskijohtoa, vaan tehtävien perustamisen syynä ovat hallinnon ja johtamisjärjestelmän rakenne ja tarpeet. Näin ollen kelpoisuusvaatimuksista ei ole olemassa asetuksia, vaan ne muodostetaan kunnan omilla päätöksillä ja tehtävän vaatimusten mukaisesti. Pääsääntöisesti vaatimuksena kuitenkin on ylempi korkeakoulututkinto, vastuualueen asioiden hyvä hallinta ja työkokemus sekä monipuolisia johtamistaitojen vaatimuksia.
 
Sivistystoimen toimialajohtaja
Sivistystoimen koko hallinnonalan johtamisesta vastaavat ylimmät virkamiehet ovat usein palkansaaja-asemassa ja tehtävänsä osalta itsenäisessä hallinnollisessa asemassa. He vastaavat toimialan koko toiminnasta ja taloudesta ja joutuvat olemaan tulosvastuullisia kuntien luottamushenkilöille sekä kunnan tai kaupunginjohtajalle. Heillä on kuntalain mukainen esittelijän vastuu luottamusorganisaatioissa esittelemistään asioista.
Työhön ei sisälly juurikaan työn tai henkilöstön johtamista. Painopiste on kokonaisuuden johtamisessa ja päätösten valmistelussa luottamusorganisaatioille sekä toiminnan kehittämisen johtamisessa, ns. strategisessa ja operatiivisessa johtamisessa.
Isoimmissa kaupungeissa toimialaa johtaa apulaiskaupunginjohtaja, jolloin toiminnan vastuussa korostuu voimakkaammin itsenäinen asema. Apulaiskaupunginjohtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää toimialaansa osana kaupunkikonsernia ja vastata siitä, että poliittisten päättäjien asettamat tavoitteet saavutetaan.
 

Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö

Oppilaitoksen toiminnasta vastaa rehtori. Pienemmissä yksiköissä rehtori on usein ainoa johtamisesta vastaava henkilö. Isommissa oppilaitoksissa toimii usein apulais- tai vararehtoreita sekä mahdollisesti keskijohtoakin riippuen organisaation tarpeista. Lainsäädännössä on määritelty vain rehtori ja hänen kokonaisvastuunsa.
 

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen koulutuksen järjestämisestä vastaa oppilaitoksen rehtori. Isoimmissa oppilaitoksissa rehtorin tehtävä on kasvanut samoin kun organisaatio.
Keskijohdon tehtävät lisääntyvät oppilaitoksen koon kasvaessa, jolloin keskijohtoa on palkattava enemmän. Ammatillisessa koulutuksessa keskijohtoa on varsin paljon, koska yksikkökoot ovat suuria ja tehtävänimikkeistö on todella monipuolista.
Ammattioppilaitoksissa on myös varsin pieniä toimijoita. Ammatillisissa oppilaitoksissa voi olla useita toimipisteitä, joka sekin omalta osaltaan lisää keskijohdon tarvetta, jotta lähiesimiestyö voidaan tuoda lähemmäksi tuotantoa.
Työn ja substanssin johtamisesta vastaavat lähiesimiehet, joiden nimikkeistö on ammatillisessa koulutuksessa vaihtelevaa. 
null

Lisää aiheesta

Johtaminen