Opetusalan Ammattijärjestö

Esiopetuksessa olevan lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ei saa heikentää

OAJ vaatii, että myös esiopetusikäisille lapsille taataan oikeus lain mukaiseen varhaiskasvatukseen. Hallitusohjelman  ja valtion tulo ja menoarvion 2017  kirjausta esiopetusikäisten päivähoito-oikeuden poistosta ei saa toteuttaa.
Voimassaolevan hallitusohjelman mukaan kunnille halutaan antaa mahdollisuus toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana. Kirjauksen mukaan kunnat voisivat toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoidon päivähoidon sijaan edullisempana kerhotoimintana, mistä syntyisi säästövaikutuksia. Tämä edellyttää perusopetuslain ja päivähoitolain (varhaiskasvatuslain) muuttamista.

Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion mukaan esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille annetaan mahdollisuus toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen päivähoito maksullisissa kerhoissa.

OAJ:n mielestä näitä kirjauksia ei saa toteuttaa. 

Varhaiskasvatusoikeuden kaventaminen kerhotoiminnaksi heikentää lasten oikeuksia

Varhaiskasvatusoikeuden leikkaaminen tarkoittaisi, että kuusivuotiaiden ikäluokalta ja muilta esiopetuksessa olevilta lapsilta poistuisi oikeus henkilöstö- ja ryhmäkokosäännöksillä turvattuun varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon. Säädökset lasten ja henkilöstön välisistä suhdeluvuista ja henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista eivät nimittäin koske kerhotoimintaa. 

Jos lapsen päivä pirstotaan niin, että osa päivästä on kerhoa, osa esiopetusta ja vielä loppupäivä kerhoa, lapsiryhmien koko suurenee. Oikeus varhaiskasvatukseen on taannut lapselle ryhmän, jossa henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku on 1/8. Vastaisuudessa esiopetusryhmän mitoitus olisi aina 1/13 ja kerhotoiminnassa mahdollisesti tätäkin suurempi, koska kerhotoiminnassa ei ole säädoksiä henkilöstön ja lasten suhdeluvusta.

Esiopetus on useimmiten osa päiväkotien kokopäiväryhmän normaalia toimintaa. Kokopäiväryhmien suhdelukumitoitus on nyt 1/8. Jos ryhmän esiopetusikäiset siirtyisivät kesken päivän muualle kerhoon, heidät laskettaisiin 1/13-mitoituksella, mikä kasvattaisi lapsiryhmän kokoa merkittävästi. 

Esiopetusikäisen lapsen päivä voi pahimmillaan pirstaloitua kolmeen osaan. Aamulla voi olla tunti kerhoa, sen jälkeen esiopetusta neljä tuntia, tämän jälkeen kerhoa siihen saakka, kun lapsi haetaan. Iltapäivällä kerhoa voisi siis olla neljä–viisi tuntia vanhempien työpäivän pituuden mukaan. Aamupäivän kerhossa, esiopetuksessa ja iltapäivän kerhossa voi olla eri lapset ja henkilöstö, mikä kuormittaa lasta moninkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.

Pirstaleisuus heikentää lapsen esiopetuksen laatua ja sen tavoitteiden saavuttamista.

Vaarassa ovat lapsen hyvinvointi, kaverisuhteiden ja vertaisryhmien pysyvyys, turvallisuuden tunne ja lapsen päivän rauhallisuus ja lepomahdollisuudet päivän aikana. Myös erityisen tuen, lapsen tuen ja erityisopetuksen järjestäminen tärkeässä esiopetusvaiheessa vaikeutuu. 

Lapsen hoitopaikkojen ja -järjestelyjen kirjo kasvaa, jos esiopetusikäinen lapsi tarvitsee kokopäiväistä varhaiskasvatusta. Esiopetuksen loma-ajat tai lapsen ilta-, viikonloppu- tai yöhoidon tarve lisäävät kirjoa entisestään.

Koska esiopetus ja kerho voivat sijaita eri toimipisteissä, lapsi voi joutua kulkemaan pisteestä toiseen yksin, elleivät vanhemmat pysty järjestämään kuljetusta. Kunnat on velvoitettu järjestämään kuljetus esiopetuksen ja päivähoidon toimipisteiden välille, mutta ei kerhoihin.

Lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi ja joutua alttiiksi kiusaamiselle, jos päivä on pilkottu moneen osaan ja paikasta toiseen pitää kulkea yksin.

Koska kerhotoiminnan järjestämistä ei ole sitovia säännöksiä, kerhojen alueelliset ja järjestäjäkohtaiset laatuerot voivat olla hyvin suuria. Tämä lisää yhteiskunnallista, alueellista ja koulutuksellista epätasa-arvoa.

Kerhotoiminnan maksuista päättävät kunnat tai toiminnan järjestäjät itse, sillä varhaiskasvatuksen maksuja koskeva lainsäädäntö ei koske kerhotoimintaa. Varhaiskasvatuksen enimmäismaksut määritellään perheen koon ja tulojen mukaan maksulainsäädännössä.

Kunnan huono esiopetusratkaisu voi heijastua työelämään monin tavoin. Vanhempien työpanos voi kärsiä, jos he joutuvat kantamaan huolta lapsensa päivän sujumisesta ja yksinäisistä matkoista paikasta toiseen. Kunnan vetovoima voi vähetä ja alueen työpaikkojen täyttäminen vaikeutua, jos vanhemmat päättävät valita asuinpaikkansa kunnasta, jossa lapsen etu on otettu paremmin huomioon.

Huoltajien ja henkilöstön yhteistyö vaikeutuu, jos tapaamisia on järjestettävä jopa kolmen eri toimintamuodon henkilöstön kanssa.

Kerhotoiminta voi olla aatteellisesti tai uskonnollisesti sitoitunutta toimintaa, jolloin kaikki perheet eivät voi todellisuudessa valita palvelua.
 
Esiopetus nyt    
                
  • Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. 
  • Esiopetusta annetaan koulun lukuvuoden aikana käytännössä päivittäin noin neljä tuntia. 
  • Esiopetuksen ja lapsen tarvitseman päivähoidon välille lapselle on pitänyt järjestää turvallinen kuljetus. 
  • Syksystä 2015 alkaen kaikilla kuusivuotiailla on ollut velvollisuus osallistua esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. 
  • Esiopetuksessa olevilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatuslain mukaiseen hoitoon päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.
Tilastotietoa 2015 
  • Esiopetusikäisistä noin 73,4 prosenttia oli myös päivähoitopalvelujen piirissä.
  • Noin 80 prosenttia lapsista on päiväkodeissa toteutettavassa esiopetuksessa.
  • Noin 7 prosenttia päivähoidossa olevista kuusivuotiasta tarvitsi myös vuorohoitoa.
null