Opetusalan Ammattijärjestö

Kaupunkikoulut eriytyvät

Tutkimusten mukaan koulut ja luokat eriytyvät kiihtyvää vauhtia hyvin ja huonosti menestyviin. 
Syynä on kuntien harjoittama kouluvalintapolitiikka ja perheille tarjotut mahdollisuudet valita lapsen kouluksi jokin muu kuin lähikoulu. Valintamahdollisuutta käyttävät muita useammin korkeasti koulutetut, hyvin toimeentulevat perheet sekä hyvin koulussa menestyneet oppilaat. Nämä koulu- ja luokkavalinnat ovat kaupungeissa jo hyvin yleisiä.
 
Koulujen ja luokkien eriytyminen on ongelmallista niiden luokkien ja koulujen kannalta, joihin heikosti pärjäävät oppilaat keskittyvät. Heterogeenisessa ryhmässä oppimistulokset ovat keskimäärin parempia ja koulumotivaatio-ongelmat ovat vähäisempiä. Selittäjänä Suomen erinomaisiin PISA-tuloksiin ovat olleet juuri poikkeuksellisen pienet koulujen väliset erot.
 
Koulujen erojen kasvu on johtanut ongelmiin monissa maissa, kun työskentely hyvin haastavissa kouluissa ei enää houkuttele kelpoisia opettajia. Koulujen ja luokkien erojen kasvu ruokkii koulukilpailua ja vahvistaa entisestään eriytymiskehitystä. Valtaosa vanhemmista toivoisi, että kunnat lisäisivät valinnanmahdollisuuksia koulujen ja ryhmien sisällä, eivät koulujen välillä. (lähde 11)
  • Esimerkiksi Turussa lähes 60 % 7. luokan oppilaista opiskelee muualla kuin lähikoulun yleisopetuksessa. (lähde 12)
  • Soveltuvuuskokeet, joiden avulla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen, ovat joissakin kouluissa muodostuneet pääsykokeiksi.
Lähikoulun kilpi kirkastettava


 → Kunnat järjestävät painotettua opetusta, valinnaisaineita ja kerhotoimintaa yhdenvertaisesti jokaisessa koulussa oppilaita erottelematta. Kunnat sijoittavat vetovoimaisia painotuksia ja valinnaisuutta erityisesti haastavilla alueilla sijaitseviin kouluihin. Valikoiva opetus ei saa sulkea lähialueen oppilaita koulun ulkopuolelle. 

→ Erityisopetusta on järjestettävä jokaisessa lähikoulussa. 

→ Vanhemmilla on jatkossakin oikeus valita lapselleen monipuolista opetusta (esimerkiksi kielivalikoima), mutta ei kuitenkaan ryhmää, jossa lapsi opiskelee. Koulu muodostaa ryhmät pedagogisin perustein. Näin osa ryhmästä voi olla painotetun ja osa painottamattoman opetuksen oppilaita. Tällä tavoin ehkäistään opetusryhmien polarisoitumista hyvin ja heikosti menestyviin ryhmiin.
 
→ Kuntien pitää tukea toimintaympäristöltään haasteellisten alueiden kouluja taloudellisesti.

null