Opetusalan Ammattijärjestö

Koulutus- ja urapolut mutkistuvat

Perhetaustan, asuinpaikan tai sukupuolen ei pitäisi määrittää kenenkään koulutusmahdollisuuksia. 
Opiskelijan tausta kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin yliopistoon tai ammattikorkeakouluun tai mille koulutusalalle nuori hakeutuu. Korkeammin koulutetuista perheistä hakeudutaan yliopistoihin opiskelemaan erityisesti kauppatiedettä, oikeustiedettä, informaatioteknolo­giaa ja lääketiedettä.

Nuoret tarvitsevat koululta ja oppilaitokselta tukea koulutusvalintojen tekemiseen ja omien vahvuuksien löytämiseen. Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutos ja epävarmuus tekevät koulutusvalinnoista nuorille vaikeita ja aikuisilta ne vaativat muutosvalmiutta.

Opintojen aikana ja niiden jälkeen saatu ohjaus ja tuki vaikuttavat ratkaisevasti jatko-opintoihin hakeutumiseen ja niihin pääsyyn sekä perusasteen että toisen asteen jälkeen. Erityisen tärkeitä ne ovat nuorille, joiden vanhemmilla tai lähipiirillä ei ole opiskeluun liittyvää tietoa.

Opiskelijat tarvitsevat opettajalta aikaa. Nuori tarvitsee oppilaitoksessa tukea oppimisprosessiinsa, etteivät opinnot keskeydy ja että hänelle sopivat tutkinnon suoritusmuodot löytyvät. Nuoren tukiverkot voivat olla hyvin hajanaiset.

Nuorena tehdyt koulutusvalinnat tai kouluttautumattomuus eivät työmarkkinoiden muutosten myötä aina kanna työuralla eteenpäin. Aikuisiällä kouluttautuminen voi olla monelle toinen mahdollisuus, ja tätä kynnystä pitää madaltaa erityisesti matalasti koulutettujen kohdalla.
  • Henkilöllä, jonka isä on korkeasti koulutettu, on muihin verrattuna 6,8 kertainen todennäköisyys opiskella yliopistossa. Myös kouluttautumattomuus periytyy sukupolvilta toisille.
  • Viidennes tytöistä ja peräti reilu kolmasosa pojista arvelee, että sukupuoli vaikuttaa omaan ammatinvalintaan.
  • 40 % ammattiin opiskelevista nuorista ei asu vanhempiensa luona, ja moni on muuttanut opintojen perässä toiselle paikkakunnalle.
  • Suomessa on noin 600 000 aikuista, joilla on vaikeuksia muun muassa lukemisessa ja laskemisessa.

    Oikeus tukiopinto-ohjaukseen
OAJ on esittänyt, että oppilaan tarvitsema yksilöllinen tuki pitäisi turvata tukiopinto-ohjauksella. Oppilaan pitäisi saada opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyössä antamaa tukiopinto-ohjausta aina peruskoulun yläluokilta toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden loppuun saakka.

Tuki ja ohjaus lähelle
→ Tuodaan ohjaamot, työelämäpalvelut, oppisopimuskeskukset sekä työpajat ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin.
→ Ohjauksen palvelupisteiden on oltava luontevasti siellä, missä opiskelijat ovat ja mihin he ovat hakeutumassa. Palvelujärjestelmän pitää toimia yhtenä kokonaisuutena niin ensimmäistä urapolkua kuin uutta uraa etsivälle.
→ Hyödynnetään koulutuksen järjestäjien käytössä olevia tiloja ja tuodaan työelämä- ja hyvinvointipalvelut lähelle nuoria tukemaan osaamisen kehittämistä ja oman suunnan löytämistä.
→ Vahvistetaan korkeakoulujen yhteistyötä sekä korkeakoulujen välillä että toisen asteen koulutuksen kanssa.
→ Lisätään korkeakoulujen ja työ- ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä eri aloihin liittyvien mielikuvien muuttamiseksi.
→ Säädetään ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelija–opettaja-suhdeluvusta, jotta opiskelijoille voidaan turvata riittävä opetus ja tuki opintojen ajaksi. Nimetään jokaiselle opiskelijalle tutkinnon suoritusmuodosta riippumatta vastuuopettaja, joka tukee opiskelijan oppimisprosessia sen eri vaiheissa.

Yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautumiseen ja osaamisen kehittämiseen
OAJ katsoo, että jokaisen nuoren on suoritettava vähintään toisen asteen tutkinto, sillä se on yhteiskunnassa ja työelämässä selviämisen perusedellytys tänä päivänä. Sekä lukio että ammatillinen koulutus on säilytettävä vetovoimaisina vaihtoehtoina nuorille. Myös opiskelijoiden, joilla on oppimisvaikeuksia tai jotka muuten tarvitsevat muita enemmän henkilökohtaista ohjausta, on saatava lukio-opiskeluun riittävästi tukea. Lukiolakiin tulisi kirjata opiskelijan oikeus erityisopetukseen.

Ammatillisen koulutuksen profiilista on huolehdittava turvaamalla riittävä lähiopetuksen määrä, opiskelijoiden laaja-alainen osaaminen ja jatko-opintokelpoisuus. Laaja-alaisella osaamisella ja riittävillä jatko-opintovalmiuksilla varmistetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työmarkkinoilla menestymiseen.

Korkeakoulututkinnon suorittamisen on oltava mahdollista eri elämäntilanteissa. Korkeakoulutuksen ja korkeakouluopintoihin myönnettävien opintososiaalisten etujen pitää tukea eri taustoista korkeakoulutukseen hakeutuvien opinnoissa edistymistä ja valmistumista. Työelämän tasa-arvon kannalta on keskeistä, että mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja alanvaihtoon ovat kaikkien saatavilla tulotasosta, iästä tai aiemmasta koulutustasosta huolimatta. Vapaan sivistystyön on tärkeä pysyä matalan kynnyksen oppimismuotona.
null