Opetusalan Ammattijärjestö

Lapsen oikeuksille oikeuskeskus

Lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutumiselta puuttuu valvonta

Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä pohjautuu vahvaan luottamukseen ja opettajakunnan korkeaan ammattiosaamiseen ja -etiikkaan. Järjestelmään eivät kuulu koulutarkastukset tai julkiset ranking-listaukset. Jos oppilaiden yhdenvertainen kohtelu ja oikeusturva kuitenkin jostain syystä vaarantuvat, tilanteeseen pitää voida puuttua asianmukaisella tavalla.
Nykyinen kasvatuksen ja koulutuksen oikeusturvajärjestelmä ja sen resurssit ovat hajanaiset. Suomessa on useita tahoja, jotka käsittelevät oikaisuja, valituksia ja kanteluita sekä lisäksi erillinen lapsiasiavaltuutettu, joka ei ole muutoksenhakuviranomainen. Esimerkiksi koulukuljetuksia, kiusaamista tai lomautusten aikana järjestettävää opetusta koskevien valitusten käsittelyajat ovat pitkiä ja prosessi byrokraattinen.

ikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvontaansa kuuluvan asian käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan. Niukat resurssit ja laaja toimenkuva kuitenkin rajoittavat tämän oikeuden käyttöä nimenomaan kasvatus- ja koulutuskysymyksissä.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea tehostamaan eduskunnan oikeusasiamiehen ja lapsiasiavaltuutetun välistä yhteistyötä.

Lapsen oikeudet etusijalle


→ Yhdistetään lasten ja nuorten kasvatus- ja koulutusasioiden oikeusturvakysymyksiä käsittelevät aluehallintovirastojen vastuualueet, lapsiasiavaltuutetun toimisto, hallinto-oikeuksien kasvatus- ja koulutusvalitukset sekä oikeusasiamiehen kasvatus- ja koulutuskysymyksiä koskevat kanteluoikeudet yhdelle uudelle viranomaiselle eli lasten ja nuorten oikeuskeskukselle (LANO).
→ Oikaisuista ja valituksista voisi hakea muutosta hallinto-oikeudelta, ja jos lasten ja nuorten oikeuskeskuksen käsittelemään kanteluun oltaisiin tyytymättömiä, sen ratkaisusta voisi kannella oikeusasiamiehelle.
null