Opetusalan Ammattijärjestö

Moninaisuus haastaa opettajan työtä

Opettajan kelpoisuuteen vaaditaan korkeakoulututkinto, johon sisältyvät pedagogiset opinnot, ja jossa teoria ja käytäntö täydentävät toisiaan. Opettajan kelpoisuuksilla on selvä yhteys saavutettuihin oppimistuloksiin ja siten myös koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoon. Siksi opettajien kelpoisuuksia ei saa heikentää.
Opettajan työnteon tavat ja sisällöt elävät yhteiskunnan muutoksen mukana. Odotukset opettajaa kohtaan ovat kasvaneet samalla, kun opetuksen ja kasvatuksen vaikuttavuus on ymmärretty aiempaa paremmin. Haasteena on, miten opettajan aika saadaan riittämään jokaiselle oppijalle.

Oppilaat kaipaavat opettajalta enemmän aikaa esimerkiksi kuulumisten vaihtoon ja toimia kiusaamiseen puuttumiseen. Koulukielteisyyttä, jota erityisesti pojilla on nuoruusiässä paljon, voidaan vähentää panostamalla oppimisympäristön ilmapiiriin. Rehtorin on pystyttävä resursoimaan opettajille riittävästi aikaa erilaisiin työtehtäviin ja koulun kehittämiseen.

Oppijoiden erilaiset tuen tarpeet ovat kasvaneet varhaiskasvatuksesta alkaen kaikilla koulutusasteilla. Erityisopetuksen opettajien kelpoisuustilanne on ollut pitkään ongelmallinen, sillä erityisopettajia ei kouluteta tarpeeksi. Moni opettaja opettaa tehostetun tai erityisen tuen oppilaita ilman siihen saatua koulutusta. Pula erityisopettajista on johtanut siihen, ettei oppilaiden oikeus erityisopetukseen toteudu tasa-arvoisesti joka puolella maata.
  • Erityisopettajista yli viidesosa ei ole saanut peruskoulutusta tehtäväänsä. Ongelma on suurin nuorten opettajien kohdalla.
  • Äidinkielen oppimistulokset ovat keskimäärin 5–6 prosenttiyksikköä heikommat oppilailla, joilla ei ole muodollisesti kelpoista opettajaa. Samansuuntainen tulos ilmenee kaikissa oppiaineissa.
Opettajan työ tukemaan yhdenvertaisuutta
→ OAJ neuvottelee työnantajan kanssa perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen opettajien vuosityöajasta, mikä tarkoittaa opettajan kaikkien työtehtävien ottamista palkan perusteiksi. Tällöin opettajan aikaa on mahdollista kohdentaa nykyistä paremmin sinne, missä on tarvetta.

→ Koulutuksen järjestäjän on kohdennettava rahoitusta kouluille ja oppilaitoksille siten, että toimintaympäristön ja opettajan tehtävien haastavuus otetaan huomioon.
→ Perustetaan opettajarekisteri, josta jokainen pystyy avoimesti selvittämään, onko opettajalla kelpoisuus hoitamaansa tehtävään. Tämä vahvistaa lapsen ja nuoren oikeusturvaa saada pätevän opettajan opetusta. Opettajarekisterin avulla voidaan aiempaa paremmin ennakoida opettajankoulutustarpeita ja varmistaa jokaiselle kelpoinen opettaja.

→ Opettajankoulutusfoorumi vahvistaa opettajamäärien ennakointia. Koulutetaan lisää erityisopettajia ja lastentarhanopettajia.

→ Työnantajalla on vastuu huolehtia opettajien osaamisen systemaattisesta päivittämisestä. Opettaja kehittää osaamistaan kehityskeskustelussa laaditun henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman pohjalta.

→ Opettajankoulutuksessa on vahvistettava opettajien tasa-arvo-osaamista ja kykyä kohdata eritaustaisia ja erilaisia oppilaita.

→ Koulutuksessa pitää myös tarkastella kasvatuksen ja koulutuksen roolia yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Huolehditaan opettajankoulutuksen riittävästä alueellisesta kattavuudesta.
 
null