Opetusalan Ammattijärjestö

OAJ:n vaaliblogi

Hyvät palvelut ja korkea tuottavuus edellyttävät alueellista osaamista

”Muutos ravistelee Suomea monelta suunnalta, ja kehityksen suuntia voi olla vaikeaa määrittää. Esimerkiksi Suomen väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen muutokset asettavat hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle varsin suuret taloudelliset paineet”, totesi puheenjohtaja Olli Luukkainen OAJ:n valtuuston syyskokouksessa. 
Alueet tarvitsevat ammattitaitoista työvoimaa pystyäkseen kilpailemaan globalisoituneessa osaamistaloudessa tuottavuudessa, laadussa ja innovoinnissa. Kunnat menestyvät kovenevassa kilpailussa satsaamalla koulutukseen ja sivistykseen.

Ratkaisevaa on, miten ne pystyvät houkuttelemaan taitavia ihmisiä ja juurruttamaan heitä alueelleen.  Työ- ja asuinpaikan valintaan vaikuttaa se, miten kunta osaa kääntää taloudellisen kilpailukyvyn asukkaiden hyvinvointia tukeviksi palveluiksi ja rakenteiksi.
 
Koulutus- ja tutkimuspalvelut tukevat kunnan elinvoimaisuutta, elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä
 
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa KESU 2011-2016 linjattiin vahvasti korkeakoulujen, ammatillisen koulutuksen ja yritysten ja julkisyhteisöjen kumppanuuteen perustuvan yhteistyön kasvattamisesta. Kuntien elinvoimaisuuden tukemisessa korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen roolit on nähtävä yhä merkityksellisempinä.

Viimeaikaiset selvitykset osoittavat, että esimerkiksi ammattikorkeakoulujen toiminta on parantanut alueen yritysten kanssa tapahtuvaa kehittämis- ja tutkimustoimintaa, vahvistanut aluetta ja sitonut kaikkia toimijoita yhteen: oppilaitoksia keskenään, mutta myös tutkimus- ja innovaatiotoimijoita, yrityksiä, julkisia toimijoita. 
 
Osaamiskeskittymät, joissa eri toimijat tekevät yhteistyötä kunkin toimijan osaamista hyödyntäen, tuovat paremmin esille alueen vahvuudet. Esimerkkejä tällaisten osaamiskeskittymien voimasta ovat Vaasan ja Lappeenrannan osaamisen keskittymät, missä korkeakoulut, toisen asteen ammatillinen koulutus ja yritykset hyödyntävät toistensa osaamista. Vastaava rakennelma on tekeillä Kuopioon, jonne syntyy uusi Savilahden kaupunginosa tavoitteenaan 34 000 toimijan koulutus-, tutkimus- ja työyhteisö.
 
Oppilaitokset ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoina hyviä kumppaneita, sillä ne tarjoavat monenlaisia palveluita yrityksille ja yhteisöille aina ideasta toteutukseen ja markkinointiin asti. Oppilaitosten ajanmukaiset oppimisympäristöt (laboratoriot/laiteresurssit), hyvät tutkimus- ja kehitysvalmiudet, innovatiivinen ilmapiiri sekä vahvat verkostot luovat kumppanuudelle edellytykset.
 
Ratkaisevaa on, minkälainen on paikallisten toimijoiden kyky yhdessä ja erikseen luoda uusia alueen kilpailukykyyn vaikuttavia resursseja. Toki innovatiivinen alue on monien ja moninaisten tekijöiden tulos.

Aluekehittämisen ja alueellisen muutoksen hallintaa käsittelevässä julkaisussa (Sotarauta & Karppi 2013, 97.) todetaan: ”Aluekehittämisessä on kysymys hallittavuudesta, arvoista ja muutoksesta. Ei ole lainkaan itsestään selvää, että monista organisaatioista ja vielä useammista toiminnoista koostuva aluekokonaisuus kykenee menestyksekkäästi koordinoimaan inhimillistä osaamista, toimijoiden yhteistyötä ja taloudellisia resursseja tavoitteiden saavuttamiseksi”. 
 
Yhteistyöhön kannustaminen vaatii asennekorjauksen lisäksi mekanismeja, jotka toisivat eri koulutusasteet yhä vahvemmin mukaan yhteiseen innovatiiviseen kehittämiseen tai jotka generoivat esimerkiksi erilaisia tutkimus- ja kehityshankkeita yrityksille. Yksi kannustin on juuri käyttöön otettu innovaatioseteli, jonka tarkoitus on madaltaa yrityksen kynnystä käyttää innovaatio-, kansainvälistymis- ja kasvupalveluja. 
 
Elinikäisellä oppimisella on suuri merkitys alueen ja kuntien työelämän uudistajana
 
Koulutus on keskeinen tekijä sekä taloudellisen että yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Elinikäisellä oppimisella on merkitystä alueen ja kuntien työelämän uudistajana, koulutus tukee myös yrityksen kasvua. Kun yrityksessä on tunnistettu omat liiketoiminnan mekanismit, voi koulutuksen tuki ja anti olla se, että valmiiksi pureksittuja ajatuksia on hyödynnettävissä yrityksen kehittämisessä.

Aika on rahaa. Alueella toimivat koulutuksenjärjestäjät, avoimet oppimisresurssit ja tieto- ja viestintäteknologia madaltavat kynnystä osallistua koulutukseen, jolloin ajan voi sovittaa ns. terveesti yrityksen toimintaan.
 
Koulutus tukee myös yksilöiden henkilökohtaista kehitystä, sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Korkea-asteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamisesta on edelleen enemmän hyötyä kuin haittaa. Työurien pirstaloituessa ja työtapojen ja -tehtävien muuttuessa ihmisillä on oltava mahdollisuus päivittää osaamistaan työelämän vaatimusten mukaisesti. EU on asettanut Eurooppa 2020 -kasvustrategiassaan tavoitteeksi kasvattaa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuutta vuoteen 2020 mennessä ja akavalainen yhteisö lähtee siitä, että tulevaisuudessa kaikilla on vähintään toisen asteen tutkinto.
 
null