Opetusalan Ammattijärjestö

OAJ:n vaaliblogi

5 kysymystä, joihin kuntavaaliehdokkaan pitää osata vastata

Kokeneelle kuntavaaliehdokkaalle on varmasti tuttua, että heiltä kysytään turuilla ja toreilla kantaa kaikkeen taivaan ja maan välillä. Kysymykset voivat koskea vaikkapa sitä, ovatko unisex-vessat ihmisoikeusloukkaus, tai tulisiko susia voida ampua vapaasti. Yhtä lailla kysymykset voivat liittyä ihan muuhun kuin kuntapolitiikkaan, kuten Venäjään turvallisuhkana tai Trumpin toimintaan presidenttinä. 
Ehdokkaan ei parane jäädä tuppisuuksi vaikeimmankaan kysymyksen edessä, sillä jokainen äänestäjä valitsee ehdokkaansa omalla tavallaan. On kuitenkin joitakin teemoja, joista jokaisen opetusta puolustavan ehdokkaan pitäisi tuntea oman kunnan tilanne. Näistä myös kasvatus- ja koulutuskysymyksistä kiinnostuneiden äänestäjien pitäisi heitä haastaa.
 
1. Miten kunnassa varmistetaan lapsen oikeus varhaiskasvatukseen?
 
Suomessa yli 4-vuotiaista lapsista vain 75 % osallistuu varhaiskasvatukseen, kun muissa Euroopan maissa vastaava luku on 90–100 %. Varhaiskasvatuksella edistetään lapsen kognitiivisia, motorisia, emotionaalisia ja sosiaalisia valmiuksia. Varhaiskasvatuksella on tärkeä tehtävä oppimisvalmiuksien kehittämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä ja maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumisessa. Siksi kuntapäättäjien täytyy miettiä keinoja, joilla varhaiskasvatukseen osallistumista edistetään. Millainen tilanne on sinun kunnassasi?
 
2. Kuinka heikoiten pärjääviä oppilaita tuetaan?
 
Viimeisimmistä Pisa-tuloksista kävi ilmi, että heikosti pärjäävien oppilaiden määrä on kasvussa. Jos oppimisen erot pääsevät kasvamaan liian suuriksi, siitä kärsivät kaikki oppilaat. Jotta opettajan aika riittäisi jokaisen oppilaan tukemiseen, on kouluilla oltava riittävät tukitoimet ja resurssit. Valtakunnallisella tasolla tilanne on kuitenkin surkea: juuri kukaan opettaja tai rehtori ei pidä oppilaan tuen resursseja riittävänä. Erityistä tukea saa kunnan päätöksistä riippuen 2–15 prosenttia oppilaista, vaikka tuen tarve on jokaisessa kunnassa lähes sama. Jätetäänkö teidän kunnassanne lapset heitteille vai tarjotaanko heille riittävä tuki?
 
3. Miten varmistetaan, että jokainen nuori saa toisen asteen tutkinnon?
 
Erityisesti ammatilliseen koulutukseen kohdistetut leikkaukset uhkaavat koulutuksen saavutettavuutta, laatua ja houkuttelevuutta. Osa koulutuksen järjestäjistä on leikannut aloituspaikkoja alle tarvittavan määrän, lakkauttanut toimipisteitä, irtisanonut henkilöstöä ja vähentänyt opetusta. Kunta on vastuussa siitä, että alueen nuorille on riittävät koulutusmahdollisuudet. Nuorten syrjäytyminen maksaa kunnalle moninkertaisesti enemmän kuin pienet lisäpanostukset toisen asteen koulutukseen, lähiopetukseen ja nuorten opinto-ohjaukseen. Vastaako kuntanne ammatillinen koulutus nuorten tarpeisiin?
 
4. Mihin koulutuksen kehittämisessä pitäisi panostaa?
 
Koulutuksen kehittäminen on paljolti kunnan omissa käsissä. Aikana, jolloin resurssit ovat monessa kunnassa tiukoilla, on valittava tarkkaan, mihin kehittämistoimenpiteet halutaan kohdentaa ja edettävä niitä kohti määrätietoisesti. Monessa kunnassa panostetaan tällä hetkellä esimerkiksi opettajien digipedagogiseen osaamiseen, korjataan homeisia oppilaitoksia, parannetaan oppimisen iloa ja työrauhaa tai rakennetaan mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Onko kunnallanne sivistyspoliittinen ohjelma, jossa määritellään keskeiset tavoitteet kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiselle?
 
5. Miten varmistetaan riittävä panostus sivistyspalveluihin?
 
Valtion rahoituksella saa katettua enää murto-osan sivistyspalveluiden kustannuksista. Valitettava tosiasia on, että monessakaan kunnassa ei enää pystytä pelkällä laskennallisella yksikköhinnalla tarjoamaan laadukasta koulutusta, vaan kunnan on laitettava lisärahoitusta palveluihin. Panostuksia on järkevää tehdä. Jos ryhmäkoot paisuvat, opettajat uupuvat ja nuoret voivat pahoin, ei kunta ole kovin vetovoimainen, saati elinvoimainenkaan paikka asua. Tiedätkö, paljonko kunnassasi panostetaan sivistyspalveluihin verrattuna vastaavanlaisiin kuntiin?

Suvi Pulkkinen
Koulutuspoliittinen asiantuntija, OAJ
 
Lue myös:
 
null