Opetusalan Ammattijärjestö

OAJ:n vaaliblogi

Suuri opetusryhmä haittaa oppimista ja lisää eriarvoisuutta

Tutkimusta ryhmäkoon vaikutuksista oppimiseen löytyy haluttaessa puolesta ja vastaan. Suuri ryhmäkoko on kuitenkin vahingollinen niin monella tavoin, ettei se ole epäselvää niille, jotka opetustyötä tekevät arjessa.
Tutkimustulokset kertovat kuitenkin seuraavaa.
Ensinnäkin oppimistulokset laskevat. Uuden opetussuunnitelman mukaiset modernit ja yksilökeskeiset työtavat eivät ole mahdollisia suurissa ryhmissä. Heikoimmat oppilaat kärsivät eniten, koska opettajan henkilökohtaista apua ei ole mahdollista saada. Näin eriarvoisuus kasvaa. Lisäksi erot tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä kasvavat. Pienestä ryhmästä hyötyvätkin eniten matalasta sosioekonomisesta taustasta tulevat oppilaat.
 
Halu oppia ja opiskella vähenee suuressa ryhmässä, kun taas pienessä ryhmässä opiskelleet opiskelevat koko elämänsä aikana enemmän vuosia ja pidemmälle, joten heillä on myös suuremmat elinaikaiset tulot.
 
Suuren ryhmän kanssa ei yhtä helposti lähdetä ulos koulusta oppimaan, kuten luontoon tai näyttelyyn. Tilojen muunneltavuus kärsii, koska niitä ei ole suunniteltu isoille ryhmille. Ainoastaan perinteisellä ”puhuva pää”-menetelmällä tiloihin saadaan mahtumaan jättiläisryhmiä. Suuret, meluisat ryhmät aiheuttavat lapsille aggressiivisuutta ja vaarantavat älykkyyden kehittymistä. Hyvin herkkä lapsi menettää melussa jopa oppimiskykynsä.
Kiusaamisen ehkäisykin vaikeutuu, sillä suuressa ryhmässä opettaja ei yhtä helposti havaitse koulukiusaamista eikä siten pysty puuttumaan siihen.
 
Ongelmakäyttäytyminenkin lisääntyy, koska ujot oppilaat vetäytyvät entisestään ja impulsiiviset kanavoivat energiansa häiriökäyttäytymiseen.
 
Kodin ja koulun yhteistyö heikkenee, koska opettajalla on vähemmän aikaa jokaista perhettä kohden. Lapsen sairastelun ja ryhmäkoon välillä on suora yhteys. Mitä suurempi ryhmä, sitä enemmän lapsi sairastaa. Kun päiväkodissa ryhmä on 15 lasta, kontaktisuhteita on 105. Ryhmän kasvaessa 20:een kontakteja on jo 190 ihmiseen.
 
Vanhempien työstä poissaolot ja lääkärikäynnit, lääkkeet ja toimenpiteet aiheuttavat satojen miljoonien eurojen kustannukset pikkulasten vanhemmille, työnantajille ja yhteiskunnalle.
 
Koska ryhmäkoosta ei ole säädöksiä kuin varhaiskasvatuksessa, jokaisessa kunnassa kuntapäättäjät ovat suoraan vastuussa opetusryhmien koosta. Miten kuntapäättäjä sitten voi vaikuttaa ryhmien muodostamiseen?
 
Valtuuston on ensinnäkin budjetissa annettava riittävät opetusresurssit. Sitten kunnan on opetuksen ja kasvatuksen järjestäjänä päätettävä, miten paljon oppilaita kuhunkin kouluun, luokalle tai muuhun koulutuspaikkaan voidaan ottaa. Päätös tehdään esimerkiksi opetuslautakunnassa keväällä. Se antaa rehtoreille viitekehyksen toteuttaa oppilasvalintoja huoltajan hakutoiveiden mukaan.
 
Kunnassa päätetään myös koulujen oppilaaksiottoalueista, tuntikehyksestä, erityisluokkien perustamisesta, kielitarjonnasta ja painotetusta opetuksesta. Näillä päätöksillä on suuri vaikutus ryhmien kokoon, koostumukseen ja opetusresursseihin.
 
Heljä Misukka
Koulutusjohtaja, OAJ
 
Lue myös:
 
 
null