Opetusalan Ammattijärjestö

OAJ:n vaaliblogi

Erotettuna vai lomalla koulusta?

OAJ julkaisi tällä viikolla Reittioppaan kuntapäättäjälle. Siinä esitellään toimia, joiden avulla oppimisen iloa ja työrauhaa voitaisiin lisätä päiväkodeissa ja kouluissa. Samassa yhteydessä julkaistiin myös esitys lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista. Kymmenistä ehdotuksista suurimman huomion mediassa sai rehtorille esitetty oikeus erottaa oppilas enintään kuukauden määräajaksi.
Kuntapäättäjillä on valta päättää, että kunta tarjoaa parempaa palvelua kuin laki säätää. He voivat päättää muun muassa, että kunnan oppilaat saavat perusopetuksen aikana opetusta vaikkapa 228 vuosiviikkotuntia eikä vain säädettyä 222 vuosiviikkotunnin minimiä. Kuntapäättäjät eivät valitettavasti kuitenkaan voi myöntää rehtorille toimivaltaa erottaa oppilasta määräajaksi, koska tältä osin laki on ehdoton: toimivalta on säädetty monijäseniselle toimielimelle.
 
Kuntapäättäjän ei pidä kulkea laput silmillä. Hänen on oltava kunnan ääni ja tuotava valtakunnalliseen keskusteluun asioita, jotka vaikeuttavat opetuspalveluiden laadukasta ja turvallista järjestämistä. Jokaisen kuntapäättäjän on siksi tarve pohtia, voiko kunta opetuksen järjestäjänä taata kouluissa turvallisuuden joka hetki kaikille oppilaille?
 
Onko kouluilla toimiva ja riittävä toimivalta puuttua turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin? Oppilaan määräaikainen erottaminen on ankarin rangaistus, mikä oppilaalle voidaan antaa. Voisiko monijäsenisen toimielimen lisäksi toimivalta olla perusopetuksessakin myös rehtorilla, kuten lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on jo nyt?
 
Kuvitellaanpa tilanne, että rehtorilla olisi tämä oikeus. Perusopetuslaki edellyttää, että ennen päätöksen tekemistä rehtorin on yksilöitävä teko tai laiminlyönti, minkä johdosta erottaisi oppilaan, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys sekä varattava oppilaan huoltajalle tilaisuus tulla kuulluksi. 
 
Erotuksen yhteydessä oppilaalle on laadittava opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan hänen opetuksensa toteutetaan, ja oppimista seurataan erottamisen aikana, jotta hän ei jää opetuksessa jälkeen. 
 
Laki edellyttää, että rehtori käy tapauksen läpi myös sosiaalihuollon edustajan kanssa, jollei tämä arvioi kuulemisen olevan ilmeisen tarpeetonta. Ennen päätöksentekoa rehtorin on selvitettävä asia perin pohjin ja käytävä se monen eri tahon kanssa läpi ennen kuin tekee asiassa päätöksensä. 
 
Koska päätöksen voisi lain mukaan tehdä rehtori tai monijäseninen toimielin, rehtori voisi aina siirtää päätöksen tekemisen monijäseniselle toimielimelle, jos asia ei olisi selkeä tai kiireellinen. 
 
Mediassa nousi esiin, että Opetushallitus ei kannata rehtorille tämän oikeuden myöntämistä, koska päätöstä ei pidä antaa yhdelle henkilölle. Opetushallitus toi esille, että rehtori ei tarvitse oikeutta, koska näissä tilanteissa huoltaja voi hakea lupaa, että lapsi jää joksikin aikaa kotiin.
 
Lainsäädäntö ei mahdollista tällaista ratkaisua. Kantelupäätöksistä käy yksiselitteisesti ilmi, että rehtori ei voi ehdottaa huoltajalle oppilaan ottamista pois koulusta ja loman anomista erottamisen sijaan. Hämmästelenkin suuresti, että Opetushallitus toi mediassa tämän vaihtoehdon esille. 
 
Tuplahämmästelen asiaa myös siksi, että päätösvalta loman myöntämisessä olisi yksin rehtorilla aivan kuten olisi erottamisessakin, mitä Opetushallituksen mukaan ei pidä yhdelle rehtorille antaa. 
 
Oppilaan kannalta tämä nyt käytössä oleva huoltajan ja rehtorin sopimus oppilaan lomasta on huono. Laki ei säädä tällaisen ”oppilaan oman loman” ajaksi minkäänlaista velvoitetta opetuksen järjestämisestä. Eikä ”oman loman” ajalla ole oppilashuollon palveluitakaan. Vanhemmat toki haluavat usein sopia rehtorin kanssa asiasta, koska monijäseninen toimikuntamenettely sivistys- ja sosiaalitoimessa tarkoittaa usein sitä, että monijäsenisen toimielimen jäsenet, jotka eivät tunne oppilasta ja asiaa, käsittelevät hitaassa menettelyssä oppilaan ja perheen salassa pidettäviä tietoja.   
 
Jos kuntapäättäjä nyt olisi sitä mieltä, että lakiin pitäisi lisätä keinoja puuttua työrauhaan, olisi kuntapäättäjä samaa mieltä kuin 62 prosenttia helmikuussa päättyneen OAJ:n työrauhaa selvittäneen kyselyn vastaajista. 
 
Jos kuntapäättäjää kiinnostavat ideat, kuinka opetus järjestetään niin, ettei erottamisia tarvita, silloin kannattaa lukea OAJ:n juuri julkaisema Reittiopas kuntapäättäjälle. Se on täynnä keinoja, joilla kouluihin saadaan oppimisen iloa ja työrauha.
 
Nina Lahtinen
Koulutusasiainpäällikkö, OAJ
 
Lue myös:
null