Opetusalan Ammattijärjestö

OAJ:n askelmerkit digiloikkaan

OAJ on tehnyt selvityksen digitalisaation nykytilasta koulutuksessa. Järjestö on lisäksi koonnut askelmerkit digiloikkaan, keinot, joiden avulla digiloikka voidaan käytännössä ottaa.  
Opetusalan Ammattijärjestön selvityksessä tarkastellaan digitalisaatiota kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Koko maan kattava Askelmerkit digiloikkaan -selvitys toteutettiin syksyllä 2015. Kohdejoukkona olivat OAJ:n ja FSL:n jäseninä olevat opettajat, päiväkotien johtajat ja rehtorit.
 
Lue selvityksestä tehty OAJ:n askelmerkit digiloikkaan -julkaisu  (pdf-tiedosto).

Lue selvityksestä nelisivuinen esite  (pdf-tiedosto). 

Tällä sivulla esitellään selvityksen johtopäätökset. OAJ:n esitykset askelmerkeiksi on koottu linkeiksi sekä sivun alareunaan että sivun vasempaan laitaan. 
 

Johtopäätökset

OAJ:n selvitys tuo esiin, että koulutuksen digitalisaatio etenee hyvin epätasaisesti eri koulutusasteilla. Vain korkea-asteella opiskelijat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa pääsääntöisesti päivittäin opiskelussaan. Toisella asteella opiskelijoista tvt:tä käyttää päivittäin vain noin puolet opiskelijoista.

Erityisen huolestuttava tilanne on perusopetuksessa, jossa vain viidennes oppilaista käyttää tvt:tä päivittäin. Perusopetuksen tasa-arvon ja opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisen kannalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, että jopa kolmannes perusopetuksen oppilaista käyttää opiskelussaan tvt:tä vain kuukausittain tai harvemmin. Varhaiskasvatuksen osalta tilanne on vielä hajanaisempi, säännöllisiä (viikoittain) kokemuksia tvt:n käytöstä saa vain kymmenesosa varhaiskasvatuksen lapsista.
 
Digioppiminen ei nykyisellään muodosta yhtenäistä oppimisen polkua läpi koulutusasteiden. Oppijan saamat digivalmiudet ovat täysin riippuvaisia siitä, missä hän saa varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa ja myöhemmät opintonsa. Digitalisaation kansallinen ohjaus ei ole nykyisellään riittävää turvaamaan tältä osin koulutuksellista yhdenvertaisuutta.

Opettajien tvt-osaamisessa on selvityksen perusteella erittäin suurta vaihtelua. Vahvinta osaaminen on korkea-asteella, jossa myös tvt-käyttö on laajinta. Suuri osa opettajista kaikilla koulutusasteilla kokee tvt-osaamisensa enintään kohtalaiseksi tai jopa heikoksi. Sekä opettajille että johtajilla olemassa oleva tvt-osaaminen painottuu erityisesti käytössä olevien laitteiden ja perusohjelmistojen tekniseen osaamiseen. Tvt:n pedagogiseen käyttöön liittyvä osaaminen on kaikilla ryhmillä huomattavasti ohuempaa.
 
Suuret erot ja puutteet opettajien tvt-osaamisessa selittyvät puutteilla opettajien tvt-koulutuksessa. Opettajien peruskoulutuksessa tvt:n hyödyntämiseen ei ole riittävästi paneuduttu. Edes viime vuosina valmistuneiden opettajien opinnoissa tvt:n pedagogista käyttöä ei ole kattavasti käsitelty, ja opettajankoulutuksen kehittämistarve tältä osin on ilmeinen.
Opettajien ja johtajien täydennyskoulutuksen puutteet konkretisoituvat myös tvt-osaamisen kehittämisessä. Valtaosalla opettajista ja johtajista täydennyskoulutus, etenkin pedagoginen tvt-koulutus, on ollut täysin riittämätöntä. Samanaikaisesti OAJ:n selvitys tuo esille sen, että juuri täydennyskoulutus on ollut kaikkein vahvimmin digiloikkaa edistävä tekijä. Opettajien tvt-osaamisen vahvistumista estää myös opettajien henkilökohtaisessa työkäytössä olevien digilaitteiden puute.
 
Koulutuksen digiloikkaan on kuitenkin olemassa hyvät mahdollisuudet. Selvitys tuo esille opettajien ja johtajien kautta linjan positiivisen suhtautumisen tieto- ja viestintäteknologian käyttöön. Opettajat ja johtajat ovat valmiita digiloikkaan, mutta loikkaan tarvitaan riittävä tuki. 
 
OAJ:n selvityksen perusteella digiloikkaa jarruttavat
  • Koulutuksen ja kasvatuksen digitalisaatiota ei ohjata kansallisesti. Digioppiminen ei muodosta kokonaisuutta läpi koulutusasteiden.
  • Opettajien ja johtajien tvt-osaamisessa, erityisesti pedagogisessa tvt-osaamisessa, on suuria puutteita.
  • Opettajien peruskoulutus ei ole valmistanut, eikä edelleenkään kattavasti valmista opettajia tvt:n pedagogiseen hyödyntämiseen opetuksessa.
  • Opettajien ja johtajien täydennyskoulutus ei ole suunnitelmallista ja tvt-täydennyskoulutuksen laajuus on riittämätöntä.
  • Suurelta osalta opettajista puuttuu yhä henkilökohtainen digityöväline, mikä osaltaan estää opettajien osaamisen kehittymistä.
  • Oppijakäytössä olevien laitteiden vähäisyys ja toimimattomuus aiheuttavat yhä suurta haittaa tvt-käytön yleistymiselle. Oppijoiden omien laitteiden hyödyntäminen on vähäistä, eikä sitä tueta esimerkiksi ohjeistuksella.
  • Pedagogisesti laadukasta sähköistä oppimateriaalia on yhä niukasti saatavilla.
  • Tieto- ja viestintäteknologian käytön yleistymisen myötä opettajien ja johtajien työhön käyttämän ajan (mm. viestintä tai verkko-opetuksen valmistelu) lisääntyminen on huonosti huomioitu työsuunnittelussa. 
OAJ:n selvityksen perusteella digiloikkaa edistävät
  • Opettajien ja johtajien myönteinen suhtautuminen tvt:n käyttöön opetuksessa.
  • Riittävän laaja, jatkuva ja tarpeita vastaava tvt-täydennyskoulutus opettajille.
  • Johtajien täydennyskouluttaminen. Täydennyskoulutusta saaneiden johtajien digiasenteet olivat selvästi positiivisempia ja heidän oppilaitoksissaan tvt-käyttö on huomattavasti laajempaa. Johtajien täydennyskoulutus tukee myös opettajien tarpeisiin perustuvaa osaamisen kehittämistä.
  • Paikallinen tuki tvt:n pedagogiselle käytölle ja tämän muutoksen johtamiselle oppilaitoksissa. Paikallisen osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakaminen.
  • Laadukas ja helposti saatavilla oleva sähköinen oppimateriaali.
  • Opettajien tekijänoikeusosaamisen parantaminen. Pelisääntöjen läpikäyminen opettajan itse laatiman oppimateriaalin tekijänoikeuksien osalta.
   
null

Lisää aiheesta

Opettajan työ

Tutustu myös

Lait ja asetukset