Opetusalan Ammattijärjestö

Oikeus pedagogiikkaan

Jokaiselle lapselle oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatus on suunnitelmallinen ja tavoitteellinen opetuksen, kasvatuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen, pedagoginen varhaiskasvatus on muun muassa:
  • leikkiä, satua, kertomuksia, elämyksiä, pelaamista, pohtimista ja tekemisen riemua
  • musiikkia, kuvataidetta, draamaa, liikuntaa, kädentaitoja
  • tutkimista, uuden kokeilua ja uteliaisuuden herättämistä
  • kielellisten ja matemaattisten valmiuksien kehittämistä
  • oppimaan oppimista ja harjoittelua
  • ympäristö-, teknologia- ja mediakasvatusta
  • vuorovaikutustaitojen harjoittelua ja yhdessä tekemistä ikätovereiden kanssa.
Monipuolinen pedagoginen varhaiskasvatus edistää monin tavoin kaikkien lasten oppimista, kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Se auttaa paljon myös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kotoutumista kielenoppimista. Se tukee lasta vahvasti myös silloin, kun perheen omat voimavarat ovat syystä tai toisesta vähissä.

Laadukas varhaiskasvatus on kannattava sijoitus. Taloustieteen nobelisti James Heckmanin tutkimusten mukaan yksi siihen sijoitettu euro tuottaa itsensä 7–13-kertaisena takaisin. OECD:n Pisa-tutkimuksista tehtyjen analyysien mukaan lapsen pitempiaikainen osallistuminen varhaiskasvatukseen näkyy selvästi ja pysyvästi oppimistuloksissa.
Kuvio: 3–5 vuotiaiden lasten osallistumisaste (%) varhaiskasvatukseen Pohjoismaissa 2012 (Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvosto, 2013). * mukana myös perhepäivähoito.
Pohjoismaissa kaikki 6-vuotiaat osallistuvat esiopetukseen.

Lapsimyönteisessä kunnassa:
  • Lapsi saa varhaiskasvatusta riippumatta vanhempien työmarkkina-asemasta ja toimeentulosta. Lähtökohtana on, että vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita ja saavat päättää, miten laajasti lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen.
  • Vanhemmille kerrotaan avoimesti varhaiskasvatuspalvelujen eri toimintamuotojen, kuten päiväkodin, perhepäivä- hoidon tai kerhojen pedagogisten tavoitteiden eroista sekä erilaisista henkilöstöä ja ryhmäkokoja koskevista vaatimuksista.
  • Varhaiskasvatus järjestetään siten, että lapsi voi osallistua siihen mahdollisimman säännöllisesti jokaisena arkipäivänä.
  • Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään pääsääntöisesti kunnan omina palveluina, joita yksityiset palvelut voivat tarvittaessa täydentää.
  • Neuvolat jakavat vanhemmille tietoa varhaiskasvatuksen myönteisistä vaikutuksista lapsen oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen.
  • Varhaiskasvatukseen kannustetaan osallistumaan, eikä lastenhoidon tukimuodoilla heikennetä kolme vuotta täyttäneiden lasten osallistumista pedagogiseen varhaiskasvatukseen.
  • Suunnitellaan osapäiväisen varhaiskasvatuksen tarjoamista maksuttomana kolme vuotta täyttäneille lapsille. Uudistus voitaisiin toteuttaa portaittain esimerkiksi viisivuotiaista aloittaen.
Jos Suomessa perheen alle 3-vuotias lapsi on kotihoidossa, yli 3-vuotiaista sisaruksista 80 % ei osallistu päiväkodin pedagogiseen varhaiskasvatukseen.” (THL, lapsiperhekysely 2014)
null