Opetusalan Ammattijärjestö

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen blogi

Vihaiset äidit eivät valita turhasta!

Päiväkotien ja oppilaitosten sisäilmaongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Jotkut kunnat ja yliopistot ovat ryhtyneet toimeen, mutta uusimmat tiedot Ylen toteuttamasta koulujen sisäilmakoneesta ja muualta kertovat karua kieltä siitä, että ongelma vain pahenee koko ajan.
Joka päivä suuri ja valitettavasti kasvava joukko oppilaita ja opiskelijoita sekä opettajia ja muuta henkilökuntaa työskentelee sairaissa opiskelutiloissa. Monet sairastuvat, osa loppuelämäkseen.
 
Nyt ”Vihaiset äidit” ovat lähteneet liikkeelle. Naiset eivät valita turhasta. On tärkeää, että oppilaiden vanhemmat ovat sisäilmaongelmista yhteydessä kiinteistön omistajiin, isännöitsijöihin tai teknisen toimen ja tilakeskusten hoitoon.
 
Mistä ongelmat johtuvat?
 
Suurimpia syitä päiväkoti- ja oppilaitosrakennusten surkeaan kuntoon ovat rakentamisen laatu, rakentamisen valvonta ja hankintaosaamisen puutteet sekä rakennusten leväperäinen hoitaminen. Erityisesti kuntien omistamien rakennusten kuntoon laittamiseksi tarvitaan kipeästi uusia ajattelu- ja toimintatapoja.
 
Lähes kaikissa kunnissa liikelaitos vastaa kiinteistökannasta ja laskuttaa niistä tilavuokrina käytännössä ylihintaa. Tuotto tulisikin käyttää lyhentämättömänä kiinteistöjen kunnostamiseen.
 
Miksi ongelmia ei ratkaista?
 
Yhä edelleen kunnat vähättelevät sisäilmasta oireilevia ja peittelevät sisäilmatutkimusten tuloksia. Mistään pienestä asiasta ei ole kyse.
 
Sisäilmaongelmien ja erityisesti kosteus- ja homevaurioiden terveysvaaroista kouluissa on saatu tietoa jo 1990-luvulta asti. Tuolloin tulivat ensimmäiset Kansanterveyslaitoksen tutkimukset koulujen sisäilmaongelmista. Tästä huolimatta rakennuskanta ei ole tervehtynyt sillä vauhdilla kuin olisi ollut tarpeen. Mistä asioiden hoitamattomuus johtuu? Onko kyse osaamattomuudesta vai halun puuttumisesta?
 
Rahaa kunnissa kyllä korjaustoimintaan käytetään. Ilmanvaihtojärjestelmiä on korjattu urakalla tietämättä, millainen rakennuksen kunto on muutoin. Suuretkaan kaupungit eivät ole selvittäneet, missä kunnossa päiväkoti- ja koulukiinteistökanta on. Tämä on käsittämätöntä ja kuvastaa laajaa välinpitämättömyyttä.
 
Kuka kantaisi vastuun virheistä?
 
Jos opettaja tai lääkäri tekee virheitä työssään, on asialle valmis kantelureitti olemassa. Jos rakennuksen suunnittelussa, kunnostamisessa tai rakentamisessa tehdään virheitä, jotka aiheuttavat rakennuksen käyttäjille ongelmia, niin kukaan ei käytännössä joudu vastuuseen – jos joutuu, niin vasta raskaan oikeusprosessin myötä.
 
Julkista rakentamissuunnittelua, hankintaa ja laatua tulisikin säädellä ja valvoa paljon nykyistä tarkemmin. On tarpeen pohtia sanktioita rakentamisvirheitä tekeville.
 
Kaiken lisäksi sairastuneiden oikeusturva on käsittämättömän huonolla tolalla. Sairastuneista opettajista liian harva vain joka kymmenes saa ammattitautipäätöksen. Vakuutusyhtiöiden ääni kuuluu nykyisin liian voimakkaana.
 
Mistä tietoa sisäilman vaikutuksista terveyteen?
 
Lapset sairastuvat yleisesti herkimmin kosteus- ja homevaurioista. Tiedämme, että neuvolat ja kouluterveydenhuolto eivät vielä riittävästi puutu eivätkä selvitä sisäilmaongelmia lasten terveyden kannalta.
 
Onneksi lasten sairastumisen ja oireilun selvittämiseksi kehitetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johdolla parasta aikaa uutta menetelmää. Sisäilmastokysely on yksi hyvä väline tilanteen selvittämiseksi, sitä vain ei ole riittävästi käytetty.
 
Kuinka kalliiksi tämä nyt sitten tulee?
 
Suomen kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten arvioitiin vuonna 2012 olevan 450 miljoonaa euroa. Arvio sisälsi oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset.
 
Uusiin päiväkoti- ja oppilaitosrakennusten peruskorjaushankkeisiin ei enää vuoden 2014 jälkeen ole myönnetty valtion tukea. Jos kaikki koulut, oppilaitokset ja päiväkodit pistettäisiin kerralla kuntoon, pitäisi korjaustöihin löytyä arviolta 11,5 miljardia euroa. Asiantuntijat arvioivat, että hyvin tehtynä näin suuri homeremontti maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa.
 
Koulujen ympäristöä halutaan kehittää digitalisaation ja uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Kehittäminen on vaikeaa, jos puitteet eli itse rakennus haittaa kehittämistä.
 
Mitä siis pitäisi tehdä?
 
On päivänselvää, etteivät kunnat pysty hoitamaan tätä massiivista ongelmaa yksin. Valtiovallan on vihdoin ryhdyttävä vakaviin toimiin. Väylähankkeiden jälkeen on toteuttava laaja koulujen ja päiväkotien korjaamiseen ja uusien rakentamiseen kohdistettava investointiohjelma. On koulujen ja päiväkotien vuoro.
 
Nyt tarvitaan myös työtä ihmisille. Miljoonan euron talonrakennushankkeessa on työtä vuodeksi 16 henkilölle. Infrarakentamiseen sijoitetuista euroista kolmannes palautuu suoraan kansantalouden kiertoon. Verot tulevat suoraan julkisen sektorin käyttöön ja vakuutukset muun muassa sijoitustoimintaan tukemaan kansantalouden investointeja.
 
Tärkeintä on kuitenkin ottaa kunnon vastuu ihmisten terveydestä. Sen arvoa ei voi edes rahalla mitata.
 
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
 
null