Opetusalan Ammattijärjestö

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen blogi

Onko ammattiyhdistysliike menettänyt solidaarisuutensa?

Ammattiyhdistysliikkeen arvopohjaiset juuret ovat oikeudenmukaisuudessa, työntekijöiden työolosuhteiden parantamisessa ja solidaarisuudessa sekä heikompia että koko liikettä kohtaan. Nyt tuntuu siltä, että arvopohja on kapeutunut tai kapeutumassa oman jäsenryhmän tavoitteiden ajamiseen, jopa muiden ammattiryhmien kustannuksella. Se ei ole hyvä kehityssuunta.
Historian saatossa jokainen järjestö on tietysti taistellut omat asemansa ja omien jäsentensä palvelussuhteen ehdot. Tapana on ollut, että naapurin tontille ei ole menty. Tapana on myös ollut, että joissain tapauksissa naapuria on tuettu tavoitteiden saavuttamisessa, jopa työtaistelutoimin. Laajalla joukkovoimalla on tuettu yksittäistä ryhmää periaatteella ”kaveria ei jätetä”.
 
Nyt tuntuu siltä, että tuo perustavaa laatua oleva tärkeä periaate on murtunut tai murtumassa. Se näkyy kahdella tavalla.
 
Sukupuolten välinen solidaarisuus on ammattijärjestötoiminnassa olematonta. Naisvaltaisia aloja ei arvosteta riittävästi ja ne jätetään selviytymään itsekseen. Kaiken kaikkiaan työmarkkinatoimijat eivät  todellisuudessa pyri edistämään naisten aseman parantamista kuin korkeintaan valjusti juhlapuheissa ja jargon-tasolla.
 
Kaikkein suurin muutos solidaarisuusperiaatteessa näkyy nyt, kun keskustellaan suomalaisen neuvottelujärjestelmän kehittämisestä. Jopa vientiteollisuuden palkansaajapuolen järjestöt esittävät malleja, joissa toiset ammattialat alistettaisiin heidän alleen. Tämä on ennennäkemätöntä ja lähes pöyristyttävää. Ei siis vain jätetä kollega-aloja yksin taistelemaan oikeuksistaan ja palvelussuhteen ehdoistaan, vaan lähdetään aktiivisesti vaikeuttamaan, jopa estämään, niiden tavoitteiden saavuttamista.
 
Tällainen kehitys ei todellakaan vahvista ammattiyhdistysliikettä eikä lisää sen voimaa ja vaikuttavuutta. Siksi palkansaajajärjestöissä erityisesti järjestöjen johdon ja valtaapitävien onkin pikaisesti tarpeen pohtia ammattijärjestötoiminnan syvintä olemusta. Se ei ole jäsenten etujen ajaminen toisten palkansaajaryhmien kustannuksella vaan taistelulla työnantajien kanssa.
 
On hyvä muistaa, että jokainen tarvitsee joskus toisten tukea!
null