Opetusalan Ammattijärjestö

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen blogi

Aika tehdä tärkeitä periaatepäätöksiä

Iloksemme Suomen talous on nyt toista vuotta kasvussa, ja selviä elpymisen merkkejä on havaittavissa. Siksi on tärkeää siirtää katse nykytilasta ja palveluiden leikkaamisesta kohti tulevaa.
On aika tehdä tärkeitä periaatepäätöksiä siitä, miten turvataan hyvä koulutus ja korkeatasoinen osaaminen myös tulevaisuudessa. Maan hallituksen edessä oleva budjettiriihi on tähän oiva paikka.
 
Peruskoulu on suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yksi koko suomalaisen yhteiskunnan perusta, kivijalka. Viime vuosina tehdyt tutkimukset ja selvitykset osoittavat kuitenkin tämän kivijalan olevan nopeasti murentumassa. Tasa-arvoinen, yhtäläiset oppimisen mahdollisuudet kaikkialla ja kaikille tarjoava, huippulaadukas peruskoulu, on visio, josta on pidettävä kiinni. Vision kirkastaminen ja kehityssuunnan kääntäminen edellyttää laajoja kansallisia ponnistuksia.
 
Onkin käynnistettävä pitkäkestoinen, yli hallituskausien jatkuva kansanllinen perusopetuksen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on korkealaatuisen perusopetuksen resurssien turvaaminen ja tasa-arvon takaaminen kaikkialla Suomessa. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä saavuttaa perusopetuspanostuksissa pohjoismainen keskiarvo. Samalla on tarkasteltava, miten perusopetuksen lainsäädäntöä on kehitettävä tasa-arvon turvaamiseksi.
 
Lukiokoulutus on Suomen halvinta koulutusta. Sitä ollaan halpuuttamassa edelleen. Tuttuun tyyliin samaan aikaan puhutaan koulutuksen ”kehittämisestä”. Lukion valtionosuudet ovat jo pitkään raahanneet kaukana todellisista kustannuksista. Opiskelijaa kohti laskettu kustannus on 18 prosenttia alle todellisten kustannusten. Tämä tarkoittaa, että kunnat joutuvat käyttämään yhä enemmän omaa rahaansa lukiokoulutuksen maksamiseen. Tähän kaikilla kunnilla ei ole varaa. Nyt on käynnistettävä tarvittavat toimet rahoitustason turvaamiseksi.
 
Pienikin kasvu työllisyydessä on merkittävä edistysaskel, kun ratkaistaan julkisen talouden epätasapainoa. Vuoden toisella neljänneksellä avoimia työpaikkoja oli lähes 37 000, ja niistä puolet olivat vaikeasti täytettäviä. Työttömiä työnhakijoita oli kuitenkin samalla ajanjaksolla 275 000. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma ei ratkea ilman panostuksia aikuisten osaamistason nostamiseen.
 
Avoimet opinnot tarjoavat aikuiselle matalan kynnyksen mahdollisuuden esimerkiksi alan tai ammatin vaihtamistilanteisiin sekä työttömälle sivutoimiseen opiskeluun. Nyt on tehtävä päätös kokeilusta, jossa ammatillisessa koulutuksessa lähdetään kokeilemaan avoimen korkeakoulun kaltaista avoimia ammatillisia opintoja.
 
Lisäksi hallituksen on lähdettävä toteuttamaan Euroopan komission esittämää taitotakuu-ohjelmaa Suomelle soveltuvin keinoin. Tässä ohjelmassa aikuisille tarjotaan räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia, joissa huomioidaan lähtötaso ja erilaiset tarpeet esimerkiksi suomen kielen taidon parantamisessa tai digitaalisissa valmiuksissa.
 
Suomessa yrityksistä noin 95 prosenttia on alle 10 henkilön yrityksiä, joissa työskentelee noin 27 prosenttia yritysten työntekijöistä ja joiden liikevaihto on lähes viidennes yritysten liikevaihdosta. Näillä yrityksillä on harvoin resursseja palkata työntekijöitä tuotekehitykseen, tuotannon laajentamiseen tai kansainvälistymiseen.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriöön onkin varattava erillinen viiden vuoden määräaikainen TYKE-raha sellaisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille, jotka haluavat erikoistua ja kehittää työelämää. Lisäksi on panostettava ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyöhön sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
 
Työllisyyden ja koulutuksen kehittämiseksi on nykyistä kotihoidontukijärjestelmää kehitettävä niin, että painopiste on alle 2-vuotiaissa lapsissa. Siksi on heti käynnistettävä perhevapaauudistus vahvistamaan työllisyyttä ja lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Samanaikaisesti perhevapaauudistuksen kanssa tulee käynnistää varhaiskasvatuksen kehittäminen varhaiskasvatuksen tiekartan viitoittamalla tiellä.
 
Edellä mainituilla ratkaisuilla saadaan aikaan merkittäviä ja pitkävaikutteisia toimia Suomen ja suomalaisten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Vastuullista on tehdä päätökset niistä heti budjettiriihessä.
 
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
null