Opetusalan Ammattijärjestö

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen blogi

Tyttöjen päivä muistuttaa tasa-arvosta

Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää, jonka tavoitteena on sekä muistuttaa tyttöjen ja naisten kohtaamasta syrjinnästä että nostaa esille heidän voimansa ja mahdollisuutensa.
Pienet pojat marssivat koulupuvuissaan topakasti kohti koulua. Perheen tytöt suuntavat ämpäreiden kanssa kaivolle ja kantavat sylissään pikkuvauvoja. Tämä on näky, jonka kovin usein kohtaa vähemmän kehittyneiden maiden kylien raiteilla.
 
Maailmassa on edelleen yli 60 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse aloittamaan koulua. Lisäksi moni kouluun päässyt tyttö joutuu jättämään opintonsa kesken. Heitä tarvitaan palkattomaan kotitaloustyöhön kotona ja sukulaisten luona. Heistä tulee liian usein äitejä jo lapsina. Näille tytöille ei anneta mahdollisuuksia, heistä ei tule koulumaailman kympin tyttöjä.
 
Kaksi kolmasosaa maailman luku- ja kirjoitustaidottomista ihmisistä on naisia ja tyttöjä. Koska he eivät pääse kouluun, eivätkä saa opetusta, jäävät he ulos myös poliittisesta ja taloudellisesta päätöksenteosta.
 
YK:n yleiskokous julisti 2011 lokakuun 11. päivän kansainväliseksi tyttöjen päiväksi. Tavoitteena on sekä muistuttaa tyttöjen ja naisten kohtaamasta syrjinnästä että nostaa esille heidän voimansa ja mahdollisuutensa.
 
YK:n raportin mukaa joillakin alueilla jopa 95 prosenttia naisista on virallisten työmarkkinoiden ulkopuolella. Yhdysvaltalainen konsulttiyhtiö McKinsey puolestaan laskee, että jos kaikki maailman naiset toimisivat täysipainoisesti talouden virallisella sektorilla, se toisi yli 10 000 miljardin euron lisätuotot vuodessa.
 
Tutkijat ovat myös varsin yksimielisiä siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo on välttämätön edellytys köyhyyden voittamiselle ja muun muassa Afrikan kehitykselle.
 
YK:ssa jo 1946 hyväksytyssä ihmisoikeuksien julistuksessa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja jokaisen oikeutta saada opetusta. Lisäksi YK:ssa on vuosien aikana hyväksytty lukuisia naisten ja tyttöjen asemaan liittyviä asiakirjoja.
 
Esimerkiksi vuonna 2015 hyväksytyssä kestävän kehityksen ohjelmassa on 17 tavoitetta, joista yhtenä on lopettaa naisiin ja tyttöihin kohdistuva syrjintä ja edistää naisten ja tyttöjen asemaa. Tähän ovat sitoutuneet kaikki jäsenmaat, Suomi mukaan lukien. Edistystä on siis tapahtunut, mutta paljon on tehtävää jäljellä – myös Suomessa.
 
Kympin tytöt nousivat keskusteluun muutamia kuukausia sitten, puhuttiin jopa kympin tyttöjen ja kilttien tyttöjen syndroomasta. Keskustelua virittivät erilaiset arviot siitä, miksi tyttöjen kouluarvosanat ovat parempia kuin poikien. Joissakin mielipidekirjoituksissa epäiltiin opettajien arvioivan kriittisemmin poikia kuin tyttöjä. Toisaalta vasta-argumenttina kirjoitettiin, että tytöt ovat ahkeruudellaan numeronsa ansainneet.
 
Työmarkkinamme on vahvasti sukupuolittunut. Yhtiöiden, yritysten ja politiikan johdossa naiset ovat edelleen vähemmistönä, vaikka myönteistä muutosta on tapahtunut. 
 
Naisvaltaisten aloilla työskentelevät, kuten opettajat, sairaanhoitajat, kirjastonhoitajat ja sosiaalityöntekijät, ovat palkkakehityksessä jäljessä verrattuna moniin vastaavan koulutustason vaativiin miesvaltaisiin aloihin.
 
Hallituksen säästöpolitiikka on iskenyt vahvasti pienipalkkaisiin naisvaltaisiin aloihin. Ilmeisesti muutos saadaan vain niin, että naisvaltaiset alat lähtevät yhteisvoimin peräämään oikeuksiaan työtaistelutoimin.
 
Suomi on monella tapaa tasa-arvon maa. Kuitenkin myös meillä on edessämme vielä paljon työtä tasa-arvoisemman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Erityinen parantamisen alue on naisvaltaisten, usein julkisen sektorin, alojen palkkauksen parantaminen.
 
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
null