Opetusalan Ammattijärjestö

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen blogi

Suomalainen kasvatus- ja koulutusympäristö rajussa muutoksessa

Koulutuksen ja kasvatuksen kehityksen luvut ovat huolestuttavia. Katse pitäisi kohottaa rohkeasti kohti tulevaa, Olli Luukkainen muistuttaa.
Korkeakoulutuksen suorittaneiden määrä laskee Suomessa. Heidän osuutensa 25–32-vuotiaiden keskuudessa on 35 prosenttia, kun se 35–44-vuotiaissa on 45 prosenttia ja 45–54-vuotiaissa 42 prosenttia. Uskomaton kehitys.
 
Samaan aikaan korkeakoulutusta edellyttävien työtehtävien määrä lähestyy 1,5 miljoonaa. Vailla toisen asteen koulutusta oleville sen sijaan on tarjolla työpaikkoja enää alle 30 000. Työllisistä kolmannes on korkeakoulutettuja ja vain joka kahdeksannella ei ole tutkintoa.
 
Robotiikka, tietotekniikka ja automatiikka muuttavat tai tuhoavat ammatteja samalla kun uusia työpaikkoja syntyy esimerkiksi palvelu- ja asiantuntijatehtäviin. Rutiininomaiset, matalan taitotason ja tarkkuutta vaativat tehtävät jäävät historiaan.
 
60 prosenttia nuorista valmistuu ammattiin, jota ei enää tulevaisuudessa ole. Nuorella on työuransa aikana keskimäärin 17 työnantajaa ja hän vaihtaa alaa työuransa aikana keskimäärin 5 kertaa.
 
Toki moni työ voi edelleen olla olemassa parin vuosikymmenen päästä, mutta niiden sisältö on erilainen kuin nykyään. Merkittävimmät jäljelle jäävät työtehtävät liittyvät toisten ihmisten kohtaamiseen. Empatia on tulevaisuuden työelämän kovin taito. Kun rutiininomaiset hommat jäävät historiaan, meillä on enemmän aikaa toisillemme. Vai onko? Vai onko aikaa sittenkin vain sähköisille härpäkkeille?
 
Nykyisin 10 prosenttia lukiolaisista ja 20 prosenttia amislaisista ei valmistu toisen asteen koulutuksesta. Jääminen ilman tutkintoa ennustaa heikkoa tulevaisuutta eliniän, terveyden, sosiaaliturvan tarpeen, työllisyyden ja monen muun tärkeän asian suhteen.
 
Joka kymmenes nuori ei tavoita lukutaidon minimitasoa peruskoulun päättyessä – ja pääsee silti peruskoulusta läpi. Pojilla tämä osuus on vielä suurempi. Yhä suurempi joukko oppilaista ei tavoita edes vähimmäisosaamista, jota jatko-opinnoissa ja työelämässä vaaditaan. Matematiikan osalta näiden oppilaiden osuus on kaksinkertaistunut, luonnontieteiden osalta jopa kolminkertaistunut noin kymmenen vuoden aikana.
 
Pääkaupunkiseutu erottuu muun maan tuloksista kirkkaasti edukseen. Kun muiden alueiden tulokset heikkenivät, pk-seudun tulokset paranivat. Yhtä lailla eroja on nyt havaittavissa kaupunkikoulujen eduksi verrattaessa maaseutukouluihin.
 
Sosioekonomisen taustan yhteys oppimistuloksiin on voimistunut. Alimman ja ylimmän sosioekonomisen neljänneksen keskituloksen ero vastaa jo kahta kouluvuotta. Erityisesti heikosti menestyvien oppilaiden joukossa pojat ovat Suomessa selvästi yliedustettuina.
 
Väestökehitys koettelee Suomea eri tavoin, ja näkymät ovat hyvin erilaiset eri puolilla maata. Yli puolet väestöstä asuu 18 suurimmassa kunnassa. Vielä vuonna 2000 näissä asui 41 prosenttia väestöstä. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 yli puolet suomalaisista asuu 16 suurimmassa kunnassa. Pohjois- ja Itä-Suomessa koulutus karkaa yhä kauemmas kodeista.
 
Vuonna 2015 syntyi 20 lasta tai vähemmän 74 kunnassa. Se tarkoittaa lähes neljännestä kaikista Suomen kunnista. Näistä kunnista 63:ssa ei edellisenäkään vuonna syntynyt enempää lapsia. Suomessa on 58 kuntaa, joissa on vain yksi koulu. Alle 5 000 asukkaan kuntia on 133. Niissä on keskimäärin kaksi koulua.
 
Vuosien 2005­–2016 välisenä aikana Suomesta on vähentynyt 1 009 koulua. Koulujen keskikoko on kasvanut 164 oppilaasta 223 oppilaaseen. Suomessa on lopetettu 837 alle 100 oppilaan koulua ja 267 koulua, joissa oppilaita oli 100–500. Yli 500 oppilaan kouluja on tullut 95 lisää. Yhtenäiskoulujen määrä on samassa ajassa lähes kaksinkertaistunut.
 
Työpaikat vähenevät suurimmassa osassa Suomea. Ne lisääntyvät vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Rannikkovyöhyke vetää väkeä, työpaikkoja ja vientiä. Suomen rannikkovyöhykkeellä on 8 prosenttia Suomen pinta-alasta, 42 prosenttia Suomen väestöstä, 48 prosenttia Suomen työpaikoista, 74 prosenttia Suomen viennistä ja 20 prosentin asukasluvun kasvu 1990–2015.
 
Tilastojen mukaan lähes 90 prosentissa Suomen kouluista ei ole vieraskielisiä oppilaita yhtään tai heitä on vain muutamia. Vantaalla varhaiskasvatusikäisistä lapsista lähes neljännes on vieraskielisiä. Varissuon koulussa oppilaista 70 prosenttia on vieraskielisiä, Meri-Rastilan ala-asteella puolet.
 
Tilastokeskuksen vuoden 2009 laskelmien mukaan suomen- ja ruotsinkielisten 15–29-vuotiaiden syrjäytymisprosentti oli 3,7. Vieraskielisillä luku oli yli viisinkertainen, eli 51 000 ihmistä. Tänä vuonna vieraskielisten syrjäytyneiden määräksi on laskettu jo 69 000.  Lisäksi esimerkiksi 20–24-vuotiaista toisen polven maahanmuuttajista 30 prosenttia on vailla toisen asteen tutkintoa.
 
Tarttis tehdä jotain tulevaisuussuuntautuneesti eikä katsella pelkästään taaksepäin. OAJ haluaa olla koulutuksen kehittämistyössä keskeisesti mukana ja on jatkossakin siinä aloitteellinen.
 
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
null