Opetusalan Ammattijärjestö

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen blogi

Hallituksen aktiivimalli tarvitsee korjausta

Maan hallitus linjasi kehysriihessään 10.–11.4. eräitä muutoksia aktiivimalliin ja työlainsäädäntöön. Tavoite lisätä työllisyyttä on hyvä, mutta keinoissa riittää viilattavaa.
Aktiivimallin mukaiseksi aktiivisuusehtoa kerryttäväksi työvoimapalveluksi lasketaan jatkossa myös osallistuminen ammattiliiton tai -järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämään työllistymistä edistävään valmennukseen, koulutukseen tai toimintaan, joka on työvoimaviranomaisten hyväksymää.
 
Lisäksi 25 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat voivat työttömyysetuutta menettämättä opiskella lyhytkestoisia opintoja, jotka antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.
 
Koska julkisten työvoimapalveluiden kysyntä on kasvanut aktiivimallin seurauksena, myös te-toimijoiden resursseja lisätään. Ely-keskukset saavat  yhteensä 206 henkilötyövuotta lisää, ja työllisyysmäärärahoja lisätään 11,2 miljoonalla eurolla tänä vuonna.
 
Esitetyt muutokset ovat myönteisiä, mutta OAJ:n esittämiä korjauksia aktiivimalliin ei ainakaan toistaiseksi näyttäisi tulevan. Esitimme, että aktiivitoimet eivät koskisi sellaisia yli 65 päivää työttömänä olevia, joilla työn jatkuminen on tiedossa jo 65 päivän työttömyysjakson aikana.
 
Käytännössä näitä tilanteita voi tulla vapaassa sivistystyössä ja yliopistoissa esimerkiksi pitkän kesäkeskeytyksen aikana. Tällöin on silkkaa työvoimapalveluiden resurssien tuhlausta, että vain kesän työttömänä oleva opettaja hakeutuu aktivointitoimien piiriin välttääkseen leikkauksen työttömyysturvassaan. Tältä osin aktiivimalli kaipaakin vielä korjausta. Omatoiminen työnhaku ei jatkossakaan kelpaa aktiivisuuden osoitukseksi. Tämäkin asia on korjattava.
 
Suunnitteilla on myös työsopimuslain muutos, jonka perusteella alle 30-vuotias vähintään kolme kuukautta työttömänä ollut voitaisiin ottaa määräaikaiseen työsuhteeseen ilman määräaikaisuuden perustetta.
 
Hallituksen tavoitteena on alentaa työllistymiskynnystä. Tavoite on oikea mutta keino ei. Samaan aikaanhan ollaan yleisesti huolestuttu syntyvyyden alenemisesta. Asia ei korjaannu sillä, että lisätään perheenperustamisiässä olevien epävarmuutta toimeentulostaan. Voidaan myös epäillä, onko ikään perustuva eriarvoisuus näinkin keskeisessä työntekijän suojaksi säädetyssä asiassa perustuslain mukaista.
 
Lisäksi henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita helpotettaisiin alle 20 työntekijän yrityksissä. Perusteluna on tässäkin työllistymiskynnyksen madaltaminen: yritykset uskaltavat rekrytoida enemmän henkilöstöä, kun työntekijän irtisanomista helpotetaan. Mutta mahtaako tuloksena ollakin se, että työntekijät ryhtyvät välttämään alle 20 työntekijän yrityksiä?
 
On syytä muistaa, että virheellisen rekrytoinnin riskiin on jo olemassa oleva keino, koeaika. Työntekijän koeaikaa pidennettiin vuoden 2017 alusta enimmillään kuuteen kuukauteen. Silloinkin perusteluna oli työllistymiskynnyksen alentaminen.
 
Tutkittua tietoa muutoksen vaikutuksesta ei ole. Onkin vaikea uskoa, että nyt esitetyt muutokset parantaisivat työllisyyttä. Epävarmuutta työmarkkinoilla ne kyllä lisäisivät.
 
 
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
null