Opetusalan Ammattijärjestö

Suomi 100: Opetuksen merkkipaalut

Klikkaa alla olevan kuvan vuosilukuja! Merkkipaalut kuvan alapuolella myös listana. Sivun lopussa on linkki Itsenäisen Suomen merkkipaalut opetusalalla -julkaisuun.
 
1910-luku: Suomi itsenäistyy ja saa perustuslain
Koulutuksen tukeminen ja ylläpitäminen julkisen vallan tehtäväksi.
Nyt: Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäminen ja rahoitus on markkinaehtoistunut.
Tavoite: Kansalaisten sivistyksellisten oikeuksien toteutumista vaalitaan kaikin keinoin.
 
1920-luku: Yleinen oppivelvollisuus Suomeen
Kaikki lapset pääsevät kouluun.
Nyt: Oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki alle 16-vuotiaat ja myös esiopetus muuttui velvoittavaksi vuonna 2015.
Tavoite: Oikeus kasvatukseen, koulutukseen ja oppimiseen laajenee useammille ikäluokille.
 
1930-luku: Koulunkäyntiä vaikeissa oloissa
Koulutus edisti vakautta sota-ajan Suomessa.
Nyt: Suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän piiriin on tullut kasvava määrä maahanmuuttajia.
Tavoite: Yhteiskunnan jakautumista torjutaan koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisemisen avulla.
 
1940-luku: Koulun yhteyteen uusia palveluja
Kouluruokailu, kouluterveyspalvelut ja nuorisotyö vahvistuvat.
Nyt: Oppilashuollolle on tullut oma lainsäädäntö 2000-luvulla.
Tavoite: Oppijoiden hyvinvointia tukevat monipuoliset palvelut turvataan.
 
1950-luku: Työmarkkinoille koulutettuja työntekijäkansalaisia
Ammatilliset oppilaitokset perustetaan.
Nyt: Ammatillisessa reformissa opiskelu siirtyy työpaikoille. Lähiopetusta saa enää 22–24 tuntia viikossa.
Tavoite: Jokaisen opiskelijan oikeus opetukseen ja pedagogiseen tukeen toteutuu.
 
1960-luku: Väestön koulutusmahdollisuudet laajenevat
Yliopisto laajenee maakuntiin.
Nyt: Yliopistojen määrää ja sivutoimipisteitä on vähennetty. Rinnalle ovat tulleet ammatti-korkeakoulut. Duaalimallin rajat repeilevät.
Tavoite: Korkeakoulut ovat vahvoja, monipuolista koulutusta tarjoavia osaamis- ja innovaatiokeskittymiä.
 
1970-luku: Koulutusjärjestelmä uudistuu kokonaan
Maksuton yhdeksänvuotinen peruskoulu tasa-arvoistaa oppimisen.
Nyt: Nykyjärjestelmä pohjautuu entisiin rakenteisiin, mutta koulut ja oppimistulokset ovat alkaneet eriytyä.
Tavoite: Suomi on maa, jossa heikotkin menestyvät ja oppimistulosten erot ovat pieniä.
 
1980-luku: Päivähoidon kasvatusrooli vahvistuu
Lapsille subjektiivinen oikeus päivähoitoon.
Nyt: Päivähoitolaki muuttui varhaiskasvatuslaiksi vuonna 2015. Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattiin.
Tavoite: Jokaiselle lapselle on turvattu oikeus maksuttomaan, pedagogiseen varhaiskasvatukseen.
 
1990-luku: Työelämään suuntaavia opintoja aikuisille
Ammatillinen näyttötutkinto-järjestelmä saa alkunsa.
Nyt: Puolet nykyisistä ammateista voidaan lähivuosina korvata teknologian avulla.
Tavoite: Suomessa on maailman parhaat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen.
 
2000-luku: Suomesta koulutuksen huippumaa
Loistavat PISA-tulokset tuovat kansainvälistä tunnustusta.
Nyt: Oppimistulokset ovat edelleen erinomaisia. Niiden kehityssuunta on laskeva.
Tavoite: Opettajan ammatin vetovoima ja opettajien korkea osaaminen ymmärretään oppimisen keskeiseksi laatutekijäksi.
 
2010-luku: Koulutusleikkausten vuosikymmen
Koulutuksesta leikattiin lähes 3 miljardia euroa.
Nyt: Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus on pudonnut viidenneksen muutamassa vuodessa. Lukion yksikköhinta kattaa alle 80 % todellisista kustannuksista.
Tavoite: On oivallettu, että kasvatus, koulutus ja tutkimus ovat kannattava investointi tulevaisuuteen.
 
null