Opetusalan Ammattijärjestö

Opetusalan työolobarometri 2017

OAJ selvittää joka toinen vuosi toteutettavalla työolobarometrillä opettajien ja opetusalan esimiesten työhyvinvointia, työoloja ja turvallisuutta. Vuoden 2017 lopussa tehtyyn tutkimukseen vastasi 1127 opettajaa ja esimiestä. 
Työn ilo, työstä innostuminen ja työtyytyväisyys eivät enää vuonna 2017 kannatelleet opettajien ja esimiesten hyvinvointia. Kuormitustekijöitä on liikaa eikä yhteistyö toimi samalla tavalla kuin aiemmin.
Työaika ei riitä tehtäviin. Työkyky koetaan entistä heikommaksi ja töiden epätasainen jakautuminen kuormittaa. Terveydelle vaarallista työstressiä koetaan enemmän kuin muualla työelämässä ja hallitsemattomat muutokset näyttävät lisäävän sitä.
Liian moni opettaja ja esimies kokee epäasiallista kohtelua ja kiusaamista.
Väkivaltaakin kokee yhä noin joka kymmenes. Terveyshaitat ja työolojen puutteet aiheuttavat työstä poissaoloja.

Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset:

1.  JOHTOPÄÄTÖS
Työssä jaksamisessa on tapahtunut käänne huonompaan. Jaksaminen on heikointa oppilaitoksissa, joissa on tehty leikkauksia ja merkittäviä muutoksia työn sisältöön.
  • Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan perusrahoituksen pitää olla riittävää siten, että annetut tehtävät pystytään toteuttamaan. Rahoituksen pitää olla pitkäkestoista ja jatkuvaa. Uudistusten aiheuttamat talous- ja henkilöstövaikutukset pitää arvioida.
  • Suomessa pitäisi siirtyä määräaikaisista hankerahoituksista pitkäkestoisiin, parlamentaarisiin ja yli hallituskausien kestäviin ohjelmiin, jotka muuttavat toimintaa ja parantavat toiminnan laatua. Lyhyillä kertaluonteisilla hankkeilla ei pidä kuormittaa tarpeettomasti kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiä, esimiehiä ja työyhteisöjä.
2. JOHTOPÄÄTÖS
Kielteiset ilmiöt kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa osoittavat, että opetuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen organisointi ja mitoitus eivät ole kunnossa. Opetusalan töiden pitäisi jakautua tasapuolisemmin, ja stressin ja haitallisen kuormituksen pitäisi vähentyä. Lasten ja nuorten ongelmatilanteet on kyettävä hoitamaan nykyistä tehokkaammin. 

Lainsäädäntöön muutoksia:
  • Opettaja–oppilasmitoitus pitää sisällyttää koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan lainsäädäntöön. 
  • Varhaiskasvatus-, perusopetus- ja lukiolakiin sekä ammatillista koulutusta koskevaan lakiin lisätään opetuksen järjestäjän velvollisuus seurata ja arvioida moniammatillisessa yhteistyössä lapsen ja opiskelijan koulunkäynti- ja opiskelukykyä. 
  • Turvallisuuden takaamiseksi rehtorille lisätään perusopetuslakiin mahdollisuus evätä oppilaan oikeus opetukseen kuluvan päivän lisäksi myös seuraavana päivänä.
  • Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin lisätään muutos, joka koskee tilannetta, jossa oppilaan tai opiskelijan oikeus opetukseen joudutaan epäämään. Tällaisessa tilanteessa terveys- ja sosiaalitoimen pitää arvioida oppilaan ja hänen perheensä tai opiskelijan hyvinvointia ja tuen tarvetta. Samalla lapsille ja nuorille säädetään nopeutettu menettely mielenterveyspalveluihin pääsemiseksi.
  • Perusopetuslakiin ja ammatillista koulutusta koskevaan lakiin tarvitaan samanlainen muutos oppilaan tai opiskelijan erottamiseksi koulusta, mikä jo on säädetty lukiolaissa. Lakimuutoksen tarve koskee tilannetta, jossa poliisi tutkii oppilasta tai opiskelijaa rikosasiassa ja erottaminen on epäiltyyn rikokseen nähden perusteltua.
  • Lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta on lisättävä säännös, jossa kaiken turvalliseen koulutuksen ja opetuksen järjestämiseen tarvittavan tiedon pitää voida kulkea viranomaisten kesken salassapidon estämättä.
3. JOHTOPÄÄTÖS
Opettajien ja esimiesten työ ja sen kuormittavuus on muuttunut paljon. Työaika ei riitä työn tekemiseen. Opettajien ja esimiesten osaamista ja ammatinhallintaa pitää kehittää, jotta he pystyvät vastaamaan arjen työssä oleviin haasteellisiin ja vaikeisiin tilanteisiin.
  • Opettajien täydennyskoulutus on hajanaista ja irrallaan peruskoulutuksesta. Täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta tulisi arvioida. Opettajat tarvitsevat suunnitelmallista ja koko työuran kestävää koulutusta. Täydennyskoulutusta tulee kehittää niin, että se on eri opettaja- ja esimiesryhmillä johdonmukainen kokonaisuus ja tukee työn muutoksissa selviytymistä.
  • Opettajankoulutuksen ja alan esimiesten koulutuksen sisältöihin pitää saada pysyvät turvallisuutta ja hyvinvointia koskevat kokonaisuudet.
  • Suomeen pitää perustaa opettajarekisteri, johon kootaan mm. täydennyskoulutustiedot.
4. JOHTOPÄÄTÖS
Kuormitustekijöiden selvittäminen ja arviointi eivät toteudu työturvallisuuslain tarkoittamalla tavalla. Esimiesten ja opettajien riittävistä resursseista on huolehdittava, työaikakuormitusta on seurattava ja työn määrää on tarvittaessa rajattava.
  • Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalle pitää kuormitustekijöiden vähentämiseksi kehittää arviointimenetelmä, jota työnantaja käyttää yhdessä henkilöstön kanssa. OAJ esittää, että OKM ottaisi tehtäväkseen menetelmän kehittämisen laajassa yhteistyössä. 
  • Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittava määräykset opettajien ja esimiesten työajan suunnittelusta ja työajan seurannasta.
5. JOHTOPÄÄTÖS
Esimiesten ja johdon toiminta vaikuttaa erittäin merkitsevästi opettajien ja yhteisöjen hyvinvointiin ja kykyyn tehdä työtä.
  • Esimiehille on varattava riittävästi työaikaa henkilöstöjohtamiseen ja läsnäoloon. Esimiestyö on mitoitettava niin, että yhdellä esimiehellä on enintään 20 johdettavaa. Myös esimiesten koulutukseen pitää järjestää aikaa. 
  • Päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen perustehtävää pitää kirkastaa.
  • Turvallisuuden, hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden johtamista pitää lisätä.
  • Työkykyjohtamiseen pitää saada ohjeet.
6. JOHTOPÄÄTÖS
Epäasiallisen kohtelun, kiusaamisen ja väkivallan kokemukset syövät työn iloa ja haittaavat työyhteisöjen toimivuutta.
  • Kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltatilanteisiin tarvitaan vastaava valtakunnallinen ohjeistus, joka vastikään on laadittu seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja tilanteisiin puuttumiseksi. Ohjeet pitää ottaa käyttöön jokaisella työpaikalla. Tämä varmistetaan riittävällä koulutuksella.
null