Opetusalan Ammattijärjestö

Oppimistulosten erot kasvavat

Varhaiskasvatuksella sekä esi- ja perusopetuksella luodaan perusta kaikelle oppimiselle ja yleissivistys, jonka varaan kaikki muu rakentuu. 
Suomalaisen peruskoulun kantavana ajatuksena on taata kaikille yhtenäinen ja katkeamaton yhdeksänvuotinen opintie, johon jokaisella on oikeus ja velvollisuus osallistua varallisuudesta, asuinpaikasta tai taustasta riippumatta.

Erot eri kuntien ja alueiden mahdollisuuksissa tuottaa laadukkaita kasvatus- ja koulutuspalveluita kasvavat. SOTE-uudistuksen jälkeen koulutuksesta on tulossa kuntien päätehtävä. Kun kuntien taloudellinen tilanne kurjistuu ja niiden rahoitusvastuut lisääntyvät, koulutuksen laatu laskee ja alueelliset erot kärjistyvät. Epätasaisuus näkyy oppimistuloksissa jo nyt. Monen tie jatkokoulutukseen vaikeutuu.

Kuntien välisten erojen kasvu johtuu perusopetuksen liian väljästä ohjauksesta. Kasvatusta ja koulutusta on vaikeaa ohjata kansallisella tasolla väljän lainsäädännön ja korvamerkitsemättömän valtionrahoituksen vuoksi. Kuntien eroista johtuen myös kehittämistarpeet vaihtelevat, ja kehittäminen kärsii pitkän aikavälin näkemyksen ja tavoitteiden puutteesta.
Nykymallinen pirstaleinen hankerahoitus ei tue kasvatuksen ja koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä. Erityisavustuksia hakevat usein kunnat, jotka jo muutenkin kehittävät toimintaansa. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjien on voitava pitkällä aikavälillä kehittää esimerkiksi sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä kasvatusajattelua tai kiusaamisen vastaista, yhteisöllistä toimintakulttuuria alueen omista tarpeista lähtien.

Jotta oppilaille voitaisiin turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja hyviin oppimistuloksiin, keskeistä on turvata jokaisen oikeus opiskella kohtuullisen kokoisessa ryhmässä, saada monipuolista opetussuunnitelman mukaista opetusta kelpoisten opettajien opettamana ja saada tarpeitaan vastaavaa tehostettua tai erityistä tukea sekä oppilashuollon palveluita. Riittävällä opinto-ohjauksella on mahdollista tukea ja rohkaista nuorta koulutusvalinnoissa.
  • Yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla jopa 500 ohjattavaa, kun suositeltu enimmäismäärä on 250.
  • Oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut kymmenessä vuodessa niin paljon, että se vastaa kokonaisen lukuvuoden oppimista.
  • Erot perusasteen päättävien lukutaidossa ovat valtavat. Kaikkein heikoimmin ja kaikkein parhaiten menestyneiden välinen laskennallinen pistemääräero merkitsee 5–7 kouluvuoden eroa.
  • Viidennes oppilaista ei saavuta sellaista lukutaidon tasoa, jota tietoyhteiskunnassa tarvitaan.
  • PISA-tutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa yksi suurimmista muihin maihin verrattuna.
Kasvatuksen ja koulutuksen rahoituksen nykymalli:
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoituksesta noin neljännes maksetaan peruspalveluiden valtionosuuksina kunnille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Valtion rahoitus on koulutuksen järjestäjille ns. korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka käytöstä koulutuksen järjestäjät päättävät itsenäisesti. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa esimerkiksi perusopetukseen valmistavaa opetusta ja vammaisten opetusta. Loput on kuntien itse rahoitettava vero- ja muilla tuloilla ja varhaiskasvatuksessa lisäksi asiakasmaksuin. 

Koulutuksen rahoitus ja normit edistämään yhdenvertaisuutta

→ Jokainen kunta laatii toimintaa ohjaavan koulutuspoliittisen ohjelman, johon kaikki valtuustopuolueet sitoutuvat vaalikauden ajaksi. Ohjelmassa linjataan, miten kaikille lapsille turvataan laadukas ja yhdenvertainen varhaiskasvatus ja perusopetus ja millä keinoilla ehkäistään koulujen laadullista eriytymistä.
→ Kunnan koulutuspoliittisen ohjelman toimeenpanoa tuetaan Opetushallitukseen koottavista erityisavustuksista. Muista hanketuista ja erityisavustuksista luovutaan.
→ Päivitetään perusopetuksen laatukriteerit ja selvitetään samalla, miltä osin kriteereistä voidaan säätää lain tasolla. Uusilla erityisavustuksilla tuetaan laatukriteerien toteutumista. 
→ Erityisavustuksilla on ohjattava yhdenvertaisen laadun toteutumista ja tuettava haastavien alueiden päiväkoteja ja kouluja.
 
null