Opetusalan Ammattijärjestö

Paperityö vie aikaa

OAJ:n vuonna 2013 tekemästä selvityksestä kävi ilmi, että kolmiportaiseen tukeen liittyvä dokumentointi on lisännyt opettajien työmäärää huomattavasti. Tästä syystä OAJ halusi selvittää nyt tarkasti, paljonko opettajilla kuluu aikaa pedagogisten asiakirjojen laatimiseen ja kuinka monia asiakirjoja he laativat.
 
Selvä enemmistö vastaajista, 65 %, oli sitä mieltä, että pedagogisten asiakirjojen tulisi olla yksinkertaisempia käyttäjien kannalta. Asiakirjoja pitäisi selkiyttää ja muokata nopeammin täytettäviksi. Sähköisiä lomakkeita tulisi kehittää mahdollisimman helpoksi käyttää.

Asiakirjoihin toivottiin enemmän monivalintakohtia sekä mallikuvauksia, joita voitaisiin käyttää apuna. Päällekkäisyydet tulisi poistaa. Asiakirjojen pitäisi olla opettajien mielestä avoimempia ja kätevästi kaikkien oppilasta opettavien saatavilla. Kirjattavien asioiden tulisi olla mahdollisimman konkreettisia, jotta tukitoimia voitaisiin paremmin hyödyntää käytännössä.
 
Vastausten mukaan opettajat käyttivät yhden oppimissuunnitelman laatimiseen keskimäärin 2 tuntia ja 15 minuuttia. Pienellä osalla, 13 %:lla, opettajista aikaa kului kuitenkin huomattavasti keskimääräistä enemmän, jotkut käyttivät aikaa keskimääräistä vähemmän.

Hajonta johtunee osittain oppilaiden tarpeiden erilaisuudesta, osittain opettajien rutinoitumisesta pedagogisten asiakirjojen täyttämiseen. Lisäksi kunnissa on käytössä erilaisia lomakepohjia sekä erilaisia järjestelmiä lomakkeiden laatimiseen. Opetuksen järjestäjän vastuulla onkin huolehtia siitä, että järjestelmät toimivat sujuvasti ja lomakkeiden täyttäminen ei hankaloidu teknisistä syistä.
 
Oppimissuunnitelman päivittämiseen kului huomattavasti vähemmän aikaa, keskimäärin 1,5 tuntia. On selvää, että päivittämiseen käytetty aika on pienempi, koska asiakirjoissa on perustiedot jo valmiina.
 
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) ensimmäiseen laatimiseen käytettiin noin 2 tuntia 45 minuuttia. Päivittämiseen käytetty aika oli keskimäärin lähes tunnin lyhyempi. HOJKSien kohdalla hajonta oli erityisen suurta, johtuen siitä, että HOJKSeja tehdään hyvin erilaisille oppijoille hyvin erilaisista lähtökohdista. Joka neljäs opettaja käytti yhden HOJKSin laatimiseen yli kolme tuntia, joka seitsemäs opettaja jopa yli viisi tuntia.
 
Vastaajat laativat keskimäärin kolme oppimissuunnitelmaa lukuvuoden 2015–2016 aikana. Kuitenkaan 34 % vastaajista ei ollut laatinut yhtäkään suunnitelmaa, 5 % oli laatinut yli kymmenen suunnitelmaa. HOJKSeja vastaajat laativat keskimäärin yhden lukuvuodessa. Suuri osa vastaajista, 56 %, ei ollut laatinut yhtäkään HOJKSia lukuvuoden 2015–2016 aikana, ja vain neljä prosenttia oli laatinut enemmän kuin kuusi HOJKSia lukuvuoden 2015–2016 aikana.
 
Erityisopettajat täyttivät kaikkia asiakirjoja moninkertaisen määrän verrattuna muihin opettajaryhmiin. Pedagogisten asiakirjojen laadintaan käytetty aika vaihtelee lukuvuosittainkin. Asiakirjojen laadintaan ei tällä hetkellä osoiteta suoraan työaikaa tai palkkaa. Tämä työ on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti kolmiportaisen tuen myötä. Opettajille tulisikin maksaa korvaus laadittujen asiakirjojen määrän mukaan tai huomioida asiakirjojen laatimiseen käytetty aika työajassa paremmin.
 
Pedagogisten asiakirjojen hyödyllisyys

Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa pidettiin pedagogisista asiakirjoista ehdottomasti hyödyllisimpänä sekä oppilaalle annettavan tuen että opettajan oman työn kannalta. Vastaajaryhmien välillä oli kuitenkin suuria eroja.

Erityisopettajista 89 % piti HOJKSeja oman työnsä kannalta hyödyllisinä, kun taas aineenopettajilla vastaava osuus oli 65 % ja luokanopettajilla 72 %. Tätä saattaa selittää avovastausten pohjalta se, että aineenopettajat eivät toisinaan olleet tietoisia opetettavissa ryhmissään olevista tehostetun ja erityisen tuen oppilaista.

Osa vastaajista kertoi, että järjestelmät, joissa pedagogiset asiakirjat ovat luettavissa, ovat vaikeaselkoisia. Asiakirjoja ja niihin tulevia päivityksiä on vaikea löytää. Muutamat vastaajat kertoivat myös, ettei heillä ollut lupaa lukea oppilaidensa pedagogisia asiakirjoja.
 
Oppimissuunnitelmaa piti hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä oppilaalle annettavan tuen kannalta 70 % vastaajista. Myös oppimissuunnitelmien kohdalla erityisopettajat ja erityisluokanopettajat pitivät asiakirjoja selvästi hyödyllisempinä kuin aineenopettajat ja luokanopettajat. Ainoastaan 8 % aineenopettajista piti oppimissuunnitelmaa erittäin hyödyllisenä.

Tämä saattaa kertoa siitä, että aineenopettajat eivät koe pystyvänsä vastaamaan tehostetun tuen oppilaiden tarpeisiin samalla tavoin kuin erityisopettajat. Toisaalta koulunkäynnin ja oppimisen tuen käytänteet ovat luultavasti erityisopettajille tutumpia aineenopettajiin  verrattuna.
 
Pedagoginen arvio ja pedagoginen selvitys koettiin asiakirjoista vähiten hyödyllisiksi. Pedagogista arvioita piti oppilaalle annettavan tuen kannalta hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä vain 55% vastaajista ja pedagogista selvitystä 61 % vastaajista.

Avovastauksista kävi ilmi, että opettajien mielestä lomakkeita on tällä hetkellä liikaa, ja niiden täyttämiseen menee liikaa aikaa suhteessa oppilaalle annettavaan konkreettiseen tukeen.
null