Opetusalan Ammattijärjestö

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu

OAJ:n hallitus hyväksyi tammikuun lopussa sopimuksen perusopetuksen vuosityöajan kokeilusta. Vuosityöaikakokeilusta kiinnostuksensa ilmaisseet seitsemän kuntaa voivat nyt ryhtyä paikallisiin neuvotteluihin kokeiluun osallistumisesta. 
Alustavasti kokeilusta ovat olleet kiinnostuneita Helsinki, Espoo, Tampere (2019), Vantaa, Vaasa, Lahti ja Kajaani. Alkuvaiheessa kokeilu rajoittunee vain muutamaan kiinnostuksensa ilmaisseen kaupungin kouluun. Ajatus on, että kustakin kaupungista kokeiluun osallistuisi kolme peruskoulua. Kuntatyönantajan ja OAJ:n yhteinen keskustasolla neuvoteltu malli mahdollistaa paikallisten kokeilujen käynnistymisen elokuussa 2018.
Kokeilun on tarkoitus kestää kolme vuotta, mutta kokeilusopimus on mahdollista irtisanoa myös kesken kolmivuotiskauden. Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus arvioida, kuinka työaikamalleja jatkossa tulisi kehittää.
Peruskoulun opettajan vuosityöaika on kokeilussa vähintään 1520 tuntia. Kokeilulla ei rajoiteta nykyisiä opetustuntimääriä, ja siten työaika ja vastaavasti palkka voivat olla sopimuksen perustasoa korkeammat.

9 kysymystä ja vastausta vuosityöajasta

1. Mikä on vuosityöaikakokeilu?
OAJ on sopinut mallista, jossa määritellään vuodelle tietty määrä työtunteja. Kokeilulla halutaan turvata riittävä aika opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Palkka lasketaan vuosityöajassa kaikkien työtuntien, ei pelkästään oppituntien mukaan.
Oppituntien lisäksi vuosityöaikaan lasketaan niiden esi- ja jälkityöt, arviointityö, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät.
2. Mitä hyötyä on vuosityöaikaan siirtymisestä
Opettajien työnkuvan mukana myös työaikajärjestelmän on muututtava. Myös työn suunnittelua ja seurantaa pitää jäntevöittää. Vuosityöaika mahdollistaa sen, että kaikki opettajan työtehtävät saadaan näkyviksi ja palkanmaksun perusteeksi.
Perusopetuksessa lähes kaikki opettajat ovat opetusvelvollisuustyöajassa. He saavat palkan sen perusteella, miten paljon he pitävät oppitunteja. Lisäksi korvataan tietyt erikseen sovittavat tehtävät. OAJ:n mielestä työaika- ja palkkausmalli ei kaikilta osin vastaa opettajan nykyistä työtä, johon kuuluu entistä enemmän esimerkiksi yhteistä suunnittelua.
Ongelmana on, että jos opettajan uusille tehtäville ei löydy suoraa palkka­perustetta, kasvaa niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan. Jo nyt esimerkiksi OAJ:n työolobarometri kertoo, että opettajat kokevat työmääränsä kasvaneen jatkuvasti.  
3. Miten työaikaa suunnitellaan vuosityöajassa?
Vuosityöaikasuunnitelmaan kirjataan kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varattu työaika. Työnantaja vahvistaa sen ennen luku- tai työvuoden alkua. Opettajalla ei siis voi olla eikä hänen pidä tehdä sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu työaikaa.
4. Miten työaikaa seurataan vuosityöajassa?
Opettaja pitää kirjaa siitä, paljonko työaikaa kuluu työtehtävien hoitamiseen. Esimies seuraa suunnitelman toteutumista. Tarvittaessa työaikasuunnitelmaa muutetaan. Työajan seurannassa käytetään paikallisesti sovittua järjestelmää.
5. Onko vuosityöajassa kaikki työ tehtävä työpaikalla tiettyyn aikaan?
Ei. Työpaikalla on oltava vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on sinne määrättyjä työtehtäviä – tähän ei perusopetuksessa tulisi merkittävää muutosta nykyiseen verrattuna. Oman opetuksen yhteinen suunnittelu todennäköisesti lisääntyisi osassa kouluista, osassa muutos on tapahtunut jo nykyisen työaikamallin aikana.
6. Mitä tarkoittavat sidottu ja sitomaton työaika?
Vuosityöajassa puhutaan sidotusta ja sitomattomasta työajasta. Perusopetuksessa osa vuosityöajan tunneista olisi niin sanottua sitomatonta työaikaa, jossa opettaja päättää itse työn tekemisen ajan ja paikan. Opettajan pitää siis halutessaan voida tehdä sitomattomaksi määritelty työ vaikka omalla kotisohvallaan lauantai-iltana. Tyypillistä sitomatonta työaikaa on oman opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja osa arvioinnista. Useimmista työtehtävistä osa on sidottua ja osa sitomatonta työaikaa.
7. Voiko vuosityöajan ylittää?
Kyllä. Kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys pitää määritellä aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan aina korvaus.
8. Vaikuttaisiko vuosityöaikakokeilu kesäkeskeytykseen?
Ei. Työpäivien määrä ja kaikki koulutyön keskeytysajat säilyvät aivan ennallaan.
9. Entä jos työaika ei riitä?
Työaikasuunnitelman ulkopuolella ei ole työtehtäviä. Kuhunkin työtehtävään saa käyttää niin paljon työaikaa kuin siihen on työaikasuunnitelmassa varattu, ei yhtään enempää. (ks. myös kohta 7.)
 
Miksi uutta työaikajärjestelmää kokeillaan? Katso videolta, miten OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo taustoitti aihetta Educa-messuilla. Neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen kertoi, mitä sopimus vuosityöaikakokeilusta pitää sisällään ja miten mahdollisten kokeilujen kanssa edetään. 
 
 
 
 
 
null