Opetusalan Ammattijärjestö

Ratkaisu 2: Esi- ja alkuopetuksesta joustava kokonaisuus

Parannetaan edellytyksiä järjestää esi- ja alkuopetusta kokonaisuutena, joka huomioi lasten yksilölliset kehitysvaiheet ja oppimisen valmiudet.
Saman ikäluokan lasten biologisissa kehitysvaiheissa voi esi- ja alkuopetusiässä olla valtavia eroja. Erityisesti poikien neurologisen kehityksen on huomattu etenevän tyttöjä hi­taammin. Sukupuolten väliset kehityserot ovat kouluikäisillä lapsilla muutaman vuoden luokkaa. Lisäksi jo varsinainen ikäero alkuvuonna ja loppuvuonna syntyneiden lasten välillä on lähes 12 kuukautta. Oppilaiden kehityseroilla on seurauk­sia oppilaan käsityksiin omista kyvyistään, sillä kehityserot tulkitaan helposti kyvykkyyseroiksi.
Tätä joustavuus tarkoittaa käytännössä
Joustavuus tarkoittaa sitä, että lapset voivat edetä esi- ja alkuopetuksessa omaa kehitysvaihettaan vastaavaa tahtia. Lapsi saa oppimisvalmiuksien rakentamiseen tarvitseman­sa ajan ja tuen. Ryhmiä muodostetaan joustavasti, jolloin oppilaat tutustuvat toisiinsa ja ryhmäytyvät yli ikäluokki­en. Esi- ja alkuopetus toteutetaan yhteistyössä niin, että esiopetuksen ja alkuopetuksen opettajat työskentelevät rinnakkain. Opetusta eriyttämällä ja erityisopettajan avulla tuetaan hitaammin oppivia sekä vahvistetaan syvällisem­pää oppimista. Tämä edellyttää, että opettajia on riittävästi.
Oppilaiden oppimisvalmiuksien eroja pyritään aktiivisesti tasoittamaan esi- ja alkuopetuksen aikana. Siksi tarvitaan varhaisen puuttumisen malli, jolla vahvistetaan lapsen saa­maa tukea ja vähennetään tarvetta myöhemmille tukitoi­mille. Tämä vaatii erityisopettajien määrän lisäämistä esi- ja alkuopetuksessa.
Näin lapsi etenisi vuosiluokalta toiselle
Oppilas voi siirtyä esiopetuksesta alkuopetukseen, kun hänellä on riittävät tiedot, taidot ja valmiudet. Siirtyminen 1. luokalle perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin vähimmäisosaamisen ja -valmiuksien kuvauksiin, joiden arvioinnista vastaa opettaja. Opettaja toimii tässä vuoro­vaikutuksessa huoltajien kanssa ja pyytää tarvittaessa asian­tuntijalausuntoja.
Opetussuunnitelmassa määritellään vähimmäisosaamisen taso myös 2. vuosiluokan loppuun. Oppilas jatkaa alkuope­tuksen opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa, kun­nes on saavuttanut tämän vähimmäistason. Vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen ja joustavien oppimisryhmien käyttö mahdollistaa, että koulunkäynti voi jatkua tuttujen kavereiden kanssa.
Kun esiopetus muutetaan kaksivuotiseksi ja esi- ja alkuopetuksen kesto ja järjestäminen joustavoituvat, lapsen koulutuspolun alkua leimaavia vaihtoehtoja eli koulunaloituksen lykkäystä, luokalle jättämistä tai luokan yli hyp­päämistä ei tarvita.
Näin esi- ja alkuopetuksen joustavuus pitäisi toteuttaa
► Opetussuunnitelmassa määritellään esiopetuksen ja 2. vuosiluokan loppuun vähimmäisosaamisen taso, min­kä perusteella opettaja arvioi oppilaan edellytyksiä siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas jatkaa esi- ja alkuope­tuksessa, kunnes vähimmäisosaamistaso on saavutettu. Koulunaloituksen lykkäyksestä ja aikaistetusta koulunaloituksesta luovutaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden rahoitusmalli ja ryhmäkokosäädös säilytetään. Esiopetuk­sen opettajiin sovelletaan OVTES-määräyksiä.
► Erityisopettajien määrästä esi- ja alkuopetuksessa säädetään niin, että erityisopettajaa kohden on enintään 50 lasta. Opettajamitoituksesta säädetään myös muilta osin OAJ:n esitysten mukaisesti.
Opinpolku uusiksi! -julkaisu on jaoteltu nettitekstiksi alaotsikoittain:
Ratkaisu 1
Ratkaisu 2
Ratkaisu 3
Ratkaisu 4
Ratkaisu 5
Ratkaisu 6
Oppivelvollisuusmalli–tukkona vai tukena?
null